au revoir!

Tänään oli viimenen koulupäivä tältä lukuvuodelta ja mulla on ollu tunteet vähän pinnassa. Tuntuu ihan oudolta ajatella et seuraavan kerran kun kävelen opiskelumielessä tonne niin oon 15 kuukautta vanhempi. 15 kuukautta on niin pitkä aika etten oikeestaan edes sisäistä kuinka pitkä aika se on. Ja kuinka paljon asiat mahtaa muuttua sinä aikana! Apua en halua edes ajatella.

Mulla oli viimeisen koulupäivän "kunniaksi" kahdenkeskinen rupattelutuokio mun ryhmänohjaajan kanssa ja aloin pillittämään siellä. Arvatkaa hävettääkö? :--D Mut ryhmänohjaaja vaan kehu kun oon ollu niin ahkera kurssien kanssa ja oli pahoillaan kun hän alkuvuodesta epäili saanko kaikki kurssit suoritettua. (Mullahan on siis tavoitteena käydä lukio mahdollisimman lyhyessä ajassa loppuun ja nyt ekan vuoden jälkeen mulla on 36 kurssia kasassa. Näyttää ihan hyvältä, mutta vähän pelottaa mitkä on opiskelufiilikset vaihtovuoden jälkeen....)

Lauantaina käyn syömässä pyörähtämässä ystäväni Saran ylioppilasjuhlissa ja sit lähdetään äitin, isin ja veikan kanssa iltakoneella Ranskaan. Näillä näkymin paluu Suomeen on vasta heinäkuussa, mutta me ei olla varattu vielä mitään paluulippuja. Joka tapauksessa blogin puolella on varmaan aika hiljasta sillä aikaa (ihan niinkun täällä muuten oliskin elämää 24/7) ellei jotain mullistavaa tapahdu. Oon kyllä menettäny jo uskoni siihen että saisin koskaan hostperhettä tai mitään osavaltio- tai lähtötietoja.........

Ja ainiin, lähetin mun Rimowanini koelennolle kun sisko lähti Australiaan! Rimpsa on kuulemma ihan unelma, "paras matkalaukku mitä oon perässäni vetäny".

mörkö

Mulla on ihan mörköfiilis, koska viime sunnuntaina olis ollu exploriuksen vaihtareille se lähtövalmennus enkä päässy sinne. Oon kyllä hyvin kartalla vaihtareiden asioista, mut olisin halunnu tavata ja puhua muille ens syksynä vaihtoon lähteville. Musta tuntuu et oon järjestön (ja kaikkien muiden vaihtarien) silmissä sellanen väliinpitämätön paska, että ei väliä mitä suomessa tapahtuu kunhan pääsen jenkkeihin. :--( "Ihkuu jenkit jeeeeeee".

Ja koska on äitienpäivä, niin haluan kaiken kansan iloksi laittaa mun, sissen ja veikan tekemän äitienpäiväkortin. Meillä on ollu tapana et äitille tehään kortti ja joo, tehtiinhän me se tänäkin vuonna. Aherrettiin sen eteen kauan, sommiteltiin ja leikattiin lehdestä kuvia sun muuta. Meiltä nakkisormilta meni siihen oikeesti varmaan tunti. :D Ja sitten me unohdettiin koko kauneus Sissen kämpille, joten aamulla väännettiin sit äkkisältään näinkin nätti kortti:

Äitiä ainaki nauratti. Ja nyt on ensvuodekskin kortti jota ollaan kaikki oltu tekemässä, ilman tätä unohdusta se ei oliskaan ollut niin helppoa. :D Ja loppuun päivän biisi.

              

man of the match

Otettiin tiistaina veljen kanssa koulusta vähän omaa lomaa, lainattiin isin autoa ja suunnattiin kohti Helsinkiä. Isi oli saanu töiden puolesta lippuja jääkiekon MM-kisoihin ja veljellä oli keskiviikoks sovittuna työhaastattelu, joten siinä oli kaks kärpästä yhdellä iskulla. Tai itseasiassa neljä, koska saman reissun aikana käytiin hakemassa mulle matkalaukku (!) ja vietettiin aikaista äitienpäivää illallistamalla mummin ja ukin kanssa.

Tiistaina oltiin sissen ja veikan kanssa Hartwall-areenalla katsomassa Suomen ja Sveitsin välistä matsia. Kaks aikasempaa Suomen matsia oli ollu vähän tahmasia, mut tosta ei kyllä menoa ja meinkinkiä puuttunu. Tunnelma oli korkeella ja kohos entisestään kun mun junnuvuosien suosikki, Valtteri Filppula iski kaks maalia ja valittiin samalla Suomen parhaaks pelaajaks. En ollu nähny Valtteria moneen vuoteen, joten kyllähän siinä väkisinkin "vanhat tunteet" palas pintaan. :--D Olin pienenä varmaan maailman suurin Valtteri Filppula-fani, oikeesti. Mulla oli yöpöydällä kehystettynä kuva musta ja Valtterista, nimesin meidän koiran Valtsuks (rip karvakamu, mulla on sua ikävä♥) ja olin lähes aina Hartwall-areenalla kattomassa Jokerien peliä, arvatkaa vaan kenen pelipaita päälläni....... Nyt tiistain jälkeen oon salaa alkanut toivomaan että pääsisin vaihtoon Detroitiin, haha!

Keskiviikkona kävin sit pörräämässä kaupungilla ja mukaan tarttui matkalaukku. Rimowan Salsa Air, "vaan" 100 litranen. Miks toi kuulosti ihan siltä kun puhuisin autosta? :D Seuraavaks kai luettelen sylinterit... Laukku oli aika hintava, mut halusin ehdottomasti kovan ja kevyen laukun joten vaihtoehtoja ei kauheesti jäänyt. Ulkonäöllisesti se ei miellytä mua juuri yhtään, mutta ominaisuudet ratkas. Miksei missään oo mitään messevän väristä, kevyttä, kovaa ja nelipyöräistä mutta silti siroa matkalaukkua?

Keskiviikkoiltana mentiin sitten sisarusten kanssa mummin ja ukin tykö Lauttasaareen ja siellä oli kyllä pöytä niin koreana. Ukki on varmaan maailman paras kokki, sen ruokia maistellessa menis Gordon Ramsaykin kunnioituksesta mykäks. Kaiken sen syömisen jälkeen ei vaan saatu aikaiseks lähteä koisimaan siskon kämpälle, joten jäätiin kaikki kolme mummin ja ukin luo yöks. :D

Tänään, eli torstaina, lähdettiin Lauttasaaresta sissen kämpälle Pasilaan keräilemään kimpsuja ja kampsuja kokoon. Sit käännettiinkin kolmen muskettisoturin batmobile auto kohti nääsvilleä (joka myös Tampereena tunnetaan). Illalla kisakatsomoidaan perheen kesken Suomen peliä, kerrankin kun ollaan kaikki kotona!

Mulle tuli tätä blogikirjoitusta kirjoittaessani mieleen, et oisko vähän läppä jos menisin vaihtoon Nashvilleen. :--D Nääsvillestä Nashvilleen!