time goes by

Mihin tää aika oikeesti menee? Tuntuu että vastahan mää kirjotin teille tosi pitkän postauksen ja mitä, nyt siitä on muka jo KUUKAUSI? En usko! Enkä muista mitä kaikkea mulle on taas tapahtunutkaan... Kummisetä kävi tosiaan moikkaamassa mua ja meitä täällä ja meillä oli tosi kivat 24 tuntia yhdessä. Esittelin hostperheen ja Luken kummisedälle, käytiin pienellä kiertoajelulla tääl Winter Springis ja sit käytiin syömässä ja tekemässä tuliaisshoppailuja Orlandossa. Tytöt oli ihan innoissaan kun ne sai TAAS Angry Birds-karkkeja, mun pitää varmaan Suomeen palattuani lähettää niitä niille laatikollinen. :D Niin ja Valentine's Day-tanssitkin meni, näytin tältä:

Koulussa meillä on alkanut kaikki loppuvuoden sähinät, Graduation Countdown (enää 80 päivää!) on hyrrännyt jo hyvän aikaa samoin kuin Graduation Nightin ja Senior-videon suunnittelut. Meillä on täällä Floridan alueella ainakin tosi hyvä tarjonnat raduation Nightin suhteen, koska meillä on tässä Orlandossa Universal Studio's joka järkkää Grad Bashin, Disney World joka jälkkää Grad Niten ja Tampassa on Busch Gardens joka järkkää kanssa oman Grad Nightinsä. Ja noi bileet on ihan hullun isoja, sinne tulee porukkaa ympäri jenkkejä ja esimerkiks Universalin Grad Bashis esiintyy tänä vuonna Pitbull ja Disneyl on aikasempina vuosina jammailtu Taio Cruzin tahtiin... eli ei oo mitkään ihan pienet kekkerit kyseessä. :D Ja siis tuolla bileiden aikana on kaikki huvipuistolaitteet yms auki, eli kenellekkään ei pitäis tulla tylsää!

Lisäks meillä koulussa on ollut semmonen kampanja, että jokaisesta kirjeestä jonka lähettää mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan saa yhden tikkarin. Seniori ilman tikkaria on harvinainen näky meidän koulussa näinä päivinä. :D Ollaan myös käyty tutustumassa eri collegeihin ja universityihin, mikä on ollut kyllä aika jännää. Itellänkin kutkuttaa jo lukion jälkeinen opiskelu tuolla jossain korvan takana ja kova polte päästä vetämään lukio loppuun asti. Ens keväänä olis kuitenkin tarkotus pistää jo ensimmäiset hakupaperit yliopistoon vetämään. Myös Promin sunnittelu on alkanut, oon käynyt kiertelemässä kauppoja ja etsimässä sitä oikeaa pukua, mutta turhaan. Jenkeillä on ihan kamala maku varsinkin mekkojen suhteen, kaikki ne näyttää joltain halvoilta kiinalaisväkerryksiltä leopardikuvioineen ja "timantteineen". Mää en aio tyytyä mihinkään mekkoon joka on "ihan okei", vaan haluun oikeesti upeen mekon. Mulla on siis tarkotuksena raahata tää mun promdress mukanani sit Suomeen ja tanssahdella siinä Wanhojen tanssit ens keväänä. Tän takia lyttäsin myös yhden hostmaman työkaverin tytön viime vuotisen promdressin, mutta kävin kuitenkin kohteliaisuudesta kokeilemassa sitä. Olihan se ihan okei....

Sit käytiin koko perheen voimin DISNEY WORLDISSAAAA! Teen tästä varmaan isomman postauksen myöhemmin (koska kerrottavaa ja kuvia on vaan niin paljon... enkä jaksa muokata niitä nyt :D), mutta nopeasti kerrottuna homma meni näin: Alotettiin ensin rauhallisesti ja käytiin ensin viikolla Animal Kingdomissa, eli sellasessa eläinpuistossa joka on ISO. Vaikka jenkeissä kaikki on suurta, niin Disneyllä kaikki on vielä suurempaa! Sit perjantaina lähdettiin ajelemaan Orlandoon ja majotuttiin yhteen Disneyn hotelleista. Käytiin illalla viel kiertelemässä vähän downtown Disneyl, mutta kunnolla huvipuistoon päästiin vasta Lauantaiaamusta. Lauantai ja Sunnuntai kierrettiin aamusta iltaan ja tuntuu että vielä ja vaikka mitä näkemättä. :D Mutta kuten sanoin, kerron tarkemmin tästä reissusta omassa postauksessaan.

Niin ja nyt ollaan Arskan ja hostdadin kanssa saatu varattua ne lentoliput Washingtoniin! Lennetään siis n. puolentoista viikon päästä Seattleen, jossa ollaan yks yö sillä samalla hostdadin kaverilla jolta se Aaronin tuleva auto ostetaan. Sit sieltä olis tarkoituksena lähteä ajelemaan takaisin tänne etelään, meillä on aikaa käytettävänä koko reissuun 11 päivää. Vähän jännittää, koska Seattlessa on lämpötilat ollu just ja just nollan yläpuolella, jotain +3:n ja +6:n välimaastosta. FREEZING, varsinkin kun meillä on taas alkanu vähän lämpimään täällä... nyt ollaan jo lähempänä kolmeakymmentä kun kahtakymmentä!

Ja loppuun mun on kerrottava maailman surullisin juttu. Minä ja Aaron tultiin yks päivä uimasta ja Aaron kerto mulle samalla kun käytiin nappaamassa keittiöstä juomista yksistä vesipuistobileistä jotka järjestetään joka kesä Orlandossa. Innostuin (totta kai!) ja kysyin että koska ne on. Aaron sano että ne on varmaan vasta sen jälkeen kun mää oon lähtenyt, jolloin Irene hätkähti ja kysyi minnä mää olen lähdössä. Irene oli ihan suru puserossa kun kerroin että mun pitää lähtee kotiin, se vaan sano et mun kotihan on täällä niiden luona. Se tuntui jossain tuolla sydämessä niin pahalta, koska oon koko ajan miettinyt kuinka pahalta musta tuntuu kun mää joudun lähtemään enkä oo ajatellut ollenkaan miten kamalaa se mun hostperheelle on. En ymmärrä miten me voidaan koskaan erota toisistamme, siitä tulee niin vaikee hetki meille kaikille...