elossa

Viime päivinä on tapahtunut ihan sikana, joten tulee aika pitkä postaus. Pidempi kun nälkävuosi, professori Dumbledoren parta ja filosofian tunnit yhteensä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille joka jaksaa lukea kaiken!

Lauantai
Lauantai meni kokonaan matkustaessa. Äiti, isi, mummi, ukki, sisse ja veikka tuli kaikki saattamaan mua lentokentälle. Fiilikset oli yhtäaikaa haikeat, innostuneet ja pelokkaat. Sain pidettyä itteni aika hyvin koossa, mut heti kun lentokone oli noussut Helsinki-Vantaalta niin aloin itkemään. Istuin ekan lennon n. 30-vuotiaan bisnesmiehen vieressä ja musta tuntu kokoajan et se oli kauheen vaivaantunut kun mää vaan itkin. :D Vaihdettiin siinä parit sanat ja kerroin sille että oon lähdössä vaihtoon, mutta en tiiä ymmärsikö se senkään jälkeen miks mua itketti.

Kööpenhaminassa tapasin Emma, sen norjalaisen vaihtarin jonka kanssa olin samalla lennolla Köpiksestä Washington DC:hen. Oli kyl kiva saada seuraa vajaan kymmenentunnin lentomatkalle. Aluks puhuminen oli vähän kankeeta, mutta lopulta löydettiin yhteinen sävel ja meillä oli tosi hauskaa. :D Oli hassua erota Washingtonis kun ei tiedetä nähdäänkö me enään toisiamme. Sovittiin että yritetään pitää yhteyttä toisiimme edes facebookin välityksellä.

Viimesen lennon mää nukuin oikeastaan kokonaan, joten siitä ei ole paljon kerrottavaa. Mun hostperhe oli mua vastassa Orlandon lentokentällä hostsiskojen maalaaman LOTTA-kyltin kanssa. Tosin en ollut edes nähnyt koko kylttiä kun lentokentällä alkoi kuulumaan semmonen innostunut "LOTTA! LOTTA!"-huutoja. :D Se oli Ellen, mun vanhempi hostpikkusisko. Se on kuulemma tosi innoissaan mun tulosta, kysellyt kokoajan että monta yötä vielä. Ja hostsiskojen tekemä Lotta-kyltti pääs heti mun huoneeseen, hostmama lupas hommata siihen jotkut sisustukseen sopivat kehykset. Kuva ei anna oikeutta kyltille eikä mun huoneen seinälle.

Lentokentältä ajettiin sit tänne Winter Springsiin. Automatkalla mää kerroin matkastani Suomesta tänne ja hostmama kertoi (koulu)asioita, joita se oli järjestellyt jo viime viikolla ennen mun tuloa. Onneks automatka oli aika lyhyt, en jaksanut/pystynyt/osannut keskittyä mihinkään noin viralliseen vielä tossa vaiheessa. Mulla oli vaan nälkä ja väsytti. Kotiin päästyämme hostvanhemmat alko laittamaan ruokaa (lihaa ja maissintähkiä grillattuna ja niiden kaverina salaattia) ja Aaron, Ellen ja Irene esitteli mulle taloa. Täällä kyllä huomaa että äiti on sisustuksen ammattilainen, täällä on kaikki huoneet niin hienoja. Talokierroksen jälkeen tutustuin Robert Junioriin, joka on mun hostsiskojen lemmikkikani. Se on saanut nimensä Robert Downey Jr:n mukaan, mutta siitä otettiin toi Downey pois koska kaneilla ei oo sukunimiä. :D Ruuan jälkeen jaoin tuliaiseni ja nää tykkäs ihan sikana. Tatu ja Patu meni kun kuumille kiville!

Väsyneenä, onnellisena ja elossa. Ei kai sitä niin monen matkustustunnin jälkeen muuta voi toivoakaan?

Sunnuntai
Heräsin kauheen aikasin, vähän ennen seitsemää jo. Purin aluks tavaroitani kaappiin, mut sitten alakerrasta alkoi kuulumaan ääniä niin "uskalsin" mennä kettiöön. Ja arvatkaa kuka siellä oli? :D Ellen 6-vee keitti siellä kahvia, kysy että haluanko määkin.

Aamupäivällä mun aluevalvoja kävi nopeasti meillä. Siinä ei kauan nokka tuhissut kun se kysy (pakolliset) "Miten lento meni?" "Onko ollut hauskaa?" "Onko ongelmia?" ja katosi. Siitä jäi vähän kummallinen fiilis, mut ei se mitään. En kerennyt antamaan sille edes mun tuliaiskonvehteja. No jäipähän mulle enemmän suomiherkkuja varastoon.

Aamupäivällä käytiin myös tutustumiskierroksella, hostmama ja Aaron esitteli naapurustoa ja kaupunkia mulle. Näkisitte tän meidän naapuruston, tää on ihan älyttömän hieno! Meil kaikilla pitää olla semmoset kuvalliset kulkuluvat joilla pääsee vartioiden vartioimista porteista tänne meidän naapurustoon. Naapuruston kesken on kaks yhteistä tenniskenttää (pääsisinpä pelaan jo!), uima-allas, "huvimaja" ja puutarha. Sinne puutarhaan on istutettu hedelmäpuita, appelsiini- mango- ja omenapuu. Viikonloppuna on naapuruston kesken BBQ-partyt, pääsen vihdoin tutustumaan naapureihinkin! Kaupunkikierroksen yhteydessä käytiin hommaamassa mulle myös puhelinliittymä, onneks hostmom oli mukana ja hoiti puhumisen. Ei olis onnistunut multa.

Sunnuntaina katottiin myös Olympialaisten closing ceremonya (oon jo niin jenkki etten osaa sanoa tota suomeks). Hostdad on työnsä puolestaankin jo kiinnostunut urheilusta, joten saatiin siitä keskustelunaihetta. Ja siellä seremoniassa esiinty Spice Girls! Hostsiskojen ilmeet ei värähtänytkään minkään One Directionin sun muiden kohdalla, mut Girl Power sytytti. Arvatkaa vaan mitä ne on nyt viime päivät laulanut täällä... Spice up your life!

Maanantai
Mun (ja kaikkien muidenkin) ensimmäinen koulupäivä. Ensimmäinen tunti alkaa 7.20, mutta mentiin koululle vähän aikasemmin koska hostmama ja minä käytiin rehtorin juttusilla. Normaalisti kulkisin siis Aaronin kyydissä kouluun, mutta maanantai oli poikkeus. Aaron näytti olevan vihanen mulle kun se joutu tulemaan ekana seniorpäivänään äidin kyydillä kouluun. :D No kumminkin, rehtorin kanssa puhuminen meni ihan hyvin, rehtori on ihan kiva täti. Tehtiin mun valinnat valmiiks ja saatiin myös virallinen varmistus sille, että oon seniori, jesjesjes. Lisäks sain kauheen kasan lappusia ja sääntöjä luettavaks, mm. kymmensivuinen pukeutumissääntövihkonen. Topit ja avarat kaula-aukot on kiellettyjä, shortsien ja hameiden on yletyttävä vähintään puoleen reiteen, paidan alaosan on aina osuttava housujen/hameen yläosaan jne.

Ja mun lukujärjestyksessä on ainakin aluks seuraavat aineet: US history, enkku, englsih literature, espanja (tästä saa helppoja kursseja kotisuomessa!), anatomy&physiology ja european history. Haluaisin vaihtaa ton Euroopan historian, koska siellä käsitellään varmaan aika pitkälle samoja asioita mitä lukion historiantunneilla tehdään. Ja luulen että Suomessa ne asiat opetetaan paremmin...

Koulun jälkeen mun piti tavata Aaron ja sen kavereita koulun parkkiksella, mutta se onkin helpommin sanottu kun tehty. Meidän koulussa kun on vain vajaa 2500 oppilasta. Onnistuin kuitenkin löytämään pojat ja päästiin niiden kyydillä kotiin. Yks niistä Aaronin kavereista luuli että Suomessa puhutaan äidinkielenä saksaa, joten se yritti puhua mulle saksaks. Luulin eka että se on joku saksalainen vaihtari! :D

Kattokaa miltä mun Facebook-profiili näytti maanantain jälkeen, sen jälkeenkin on tullut vielä aika paljon uusia kavereita. Ja mulla on varmaan +30 kaveripyyntöä vielä odottamassa, kun en oo ihan varma että kuka on kukin ja ketkä kaikki niistä me tiedän tai tunnen :D Kyl ne tarinat miljoonista (tuntemattomista) kaveripyynnöistä vaihtovuoden aikana siis pitää paikkaansa. Tuntuu että kaikki tietää mut, mut mää en tiedä ketään.
Tiistai ja keskiviikko meni kumpikin jo aika rutiinilla, koulu alkaa aina 7.20. Keskiviikkoisin koulu loppuu 13.20, muina päivinä 14.20. Ruokatunti on tunnin, siirtymiset luokasta toiseen 5 minuuttia. Ja koulun jälkeen on aina urheiluharjotukset, kuorojarjotukset jne. Mää en oo vielä ilmottautunut mihinkään harrastukseen, mutta haluaisin alottaa jalkapallon. Siis soccerin, mut sitä harrastetaan vasta "talvella".

Ja loppuun kaikki mitä en osannut sujauttaa tohon tekstiin:
1. Hostmama on aika tarkka siitä mitä saan laittaa tänne blogiin esille, se haluaa tarkistaa aina minkälaisia kuvia oon laittamassa tänne jne. Täällä on kuulemma ollut joku tapaus missä tyttö oli ladannut kuvia nettiin, joissa se oli mm. koulunsa pihalla ja muilla selvästi tunnistettavilla paikoilla ja sit joku hullu oli alkanut stalkkaamaan sitä ja lopulta kai kidnapannut ja raiskannut. Tuntuu ehkä vähän tyhmältä, mut ymmärrän ettei nää halua ottaa mitään riskejä. Facebookiin saan kuitenkin laittaa kuvia mite haluan, kunhan asetukset on niin ettei kukaan tuntematon nää mun kuvia. Eli jos mun löpinät ei kiinnosta, mutta kuvat kiinnostaa niin facebookin puolelta näkee! :)

2. Mua on huvittanut muiden vaihtariblogeja lukiessani että varmaan kaikilla muilla jenkkivaihtareilla on ollut läksiäisissään semmonen kakku mis on kermavaahdosta, mansikoista/vadelmista ja mustikoista tehty Yhdysvaltojen lippu. :D Jes en ookkaan se kliseisimmistä kliseisin jenkkivaihtari!

3. Täällä ei oo muuten sää ollu yhtään niin huono miltä se aluks näytti. Aurinko on näyttäytyny, mutta se ei oo porottanut koko päivää missään vaiheessa. Öisin on +24 lämmintä, päivisin varjossa n. +33, eli kuumaa. Hostperheellä on onneks ilmastointi, joka tosin on "tartuttanut" mulle yskän. Oon köhinyt jo muutaman päivän.

4. Pakko kertoa teille kaikille kuinka hyviä kavereita mulla on. Mun lentojen aikana ne oli ladannut kaikkia älyttömän noloja ja vanhoja kuvia facebookkiin, merkannut mut niihin niin että kaikki näki ne. Kaiken muun olisin kestänyt, mut se banaanikuva... Tää kostetaan, ettäs tiedätte. Okei pakko vielä vähän hekuttaa mun kavereita, koska ne osti mulle maailman söpöimmän läksiäislahjan. Ne oli ostanut mulle Pandora-rannekorun sillä periaatteella, että jokainen osti yhden killuttimen siihen. Ihan vinkkinä tulevien vaihtareiden kavereille, pistäkää paremmaks (;