valitusvirsi

Varoitus: Tämä postaus on lyhyt ja ytimekäs, mutta pitää silti sisällään paljon vinkumista ja valittamista. Ihan vaan terapiana.

Nyt on elokuu, eikä mulla vieläkään ole mitään hajua siitä missä vietän tulevan vuoteni. Mitä jos mulle ei löydy perhettä ja joudun jättämään vaihtovuoden välistä? Musta tuntuu niin epäreilulta että osa vaihtareista on tiennyt tulevan isäntäperheensä ja asuinpaikkansa jo monta kuukautta, ensimmäiset tais saada niitä sijoitustietojaan joskus maaliskuussa. Ja mitä enemmän kuluu päiviä, sitä pahemmalta tuntuu. Osa jenkkivaihtareistakin on aloittanut jo vaihtovuotensa ja mää oon Suomessa tietämättömänä mistään. Oon valmistautunut kaikkeen, nyt odotan vaan sitä "lähtölaukaisua" että pääsisin vaan lähtemään.

Huhtikuussa, sillon kun tän bloginkin pistin alulle, niin ajattelin tyhmänä että kyllä mää elokuussa jo tiedän kaikki tiedot ja saatan jopa olla jo USA:ssa silloin. Ja paskat, jos olisin tiennyt että koko tämä aika on vaan odottelua ja tietämättömyyttä täynnä, niin en olis sillon vielä edes tehnyt tätä blogia. Tänä aikana tästä blogista on tullut mulle vaan vinkumisen väylä, eikä niinkään omien vaihto-oppilasprosessikokemusten kertomista. Sad but true.