it's beginning to look a lot like new year

Me hostperheen kanssa yhdistettiin suomalainen ja amerikkalainen joulu: syötiin suomalainen jouluillallinen, mutta lahjat saatiin yksiä lahjoja lukuunottamatta vasta joulupäivän aamuna. Eikä tänä vuonna joulupukille tässä taloudessa jätettykään sitä perinteistä suklaakeksiä vaan ihan oikea joulupipari! Piparit on osa suomalaista jouluperinnettä, joten olin päättänyt että me leivotaan niitä. Otin netistä ohjeen taikinaan, mutta en huomannut katsoa että kuinka monta miljoonaa piparia siitä yhdestä taikinasta tulee. Ja voin sanoa että tuli aika monta. :D Vaikka tytöt (ja hostdad) söi sitä taikinaa ihan älyttömästi niin meillä kesti leipomisessa ja paistamisessa silti varmaan kuus tuntia. Kuumana pohottava uuni, kuus ihmistä keittiössä ja +24 ulkona... ei mikään houkuttelevin vaihtoehto. Onneks pipareiden leipomisen jälkeen pääs uimaan.

joulukuusi koristeluvaiheessa + Arskan kädet ja Lilly

                                  
Ton piparitaistelun jälkeen katoin kyllä laatikoita varten valmistusohjeet kunnolla ja kysyin vielä skypessä äitiltäkin että kuulostaahan kaikki varmasti hyvältä. Tehtiin siis hostmaman kanssa yhdessä porkkanalaatikkoa, perunalaatikkoa ja lanttulaatikkoa.  Hostdad paistoi kalkkunan, se suolanen lohi ostettiin kaupasta (ja se oli pahaa). Lihapullatkin tein ite, rosollia meillä ei ollut. Niin ja joulupäiväaamu aloitettiin totta kai riisipuurolla, senkin tein ite! Oikeesti oon tänä jouluna touhottanut enemmän kuin kaikkina aikaisempian jouluinani yhteensä. :D Ehkä mää siks sainkin niin paljon joululahjoja... Nyt varmaan haluatte kuulla mitä se pukki toi? Paras oli lahjakortti Disney Storeen, se on niin kallis kauppa etten sieltä kyllä ilman lahjakorttia mitään kehtais ostaa. :D Sit sain Versacen hajuvesikokoilman (semmosen lentokentiltä ostettavan) ja timanttirannekellon äitiltä ja isiltä, Katy Perryn hajuveden ja pekoni-sukat (samanlaiset jotka mää ite ostin sille! :D) Arskalta, Julesilta kolmet ihanat korvikset ja valokuvan minusta ja Julietista kehystettyän, halauksen ja lupauksen Cooperilta, Victoria's Secretin lahjapakkauksen Rudylt ja Travisilta, kaulakorun Lukelta huivin Saralta ja Jeremyltä, I♥TN-paidan ja cowboy-hatun hostmaman vanhemmilta, Modern Family DVD-boksin (DYLAN<3) hostdadin vanhemmilta, joulusukan joka oli syönyt suklaapukkeja Tomilta ja Laureilta. Niin ja hostvanhemmat antoi tosiaan ton lahjakortin, sit yhdet bikinit joita oon ihaillut jo pidemmän aikaa, aurinkolasit ja just kun mulle tehdyt iphonen kuoret. Ja sit mää, Irene, Ellen ja hostmama saatiin yhteinen tyttöjen päivä joululahjaksi ja Aaron ja hostdad on meidän hovikuskeja. :D

                                                      joululahjakaulakoru, niin älyttömän ihana monella tapaa♥

Ainiin ja olihan tässä ennen joulua vielä maailmanloppukin josta piti selviytyä. Mää vietin maailmanloppua yhden koulukaverin bileissä ja ne oli kyllä omituisimmat bileet joissa oon ollut. :D Kaikki oli vaan YOLO-meiningillä ja paljasti mm. toistensa salaisuuksia, tunteitaan toisiaan kohtaan ja muuta vastaavaa. Onneks seuraavana päivänä ei ollut koulua, ois varmaan ollut hiukan awkwardia.

                                                            maailmanlopun meininki niinkun Mikko Alatalo sanois

Uusi vuosi (vai uusivuosi, en ikinä muista!) on ihan oven takana. Me lähdetään tänään aamupäivällä ajamaan Miamiin ja tullaan takasin vasta ens vuonna (hehehe, on tää vuodenvaihde huumori joka vuos yhtä hauskaa...). Mua on viime päivinä hurjastuttanut ajatus siitä että mää oon nyt suurinpiirtein puolessa välissä vaihtovuotta. En tiedä ajattelenko enemmän et herranjestas olen ollut täällä jo puolet vai herranjestas olen ollut täällä vasta puolet. Mutta sen tiedän että en tajua miten voin ikinä lähteä täältä pois, ainakun ajattelen poislähtöä niin tuntuu kun mää olisin kuolemassa. Mää lähden ja muut jää... no näin synkkiin tunnelmiin en halua tätä postausta (ja vuotta) täällä päättää, joten oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta kaikki rakkaat lukijani siellä ruudun toisella puolella!♥ Olette ihania, teille on ihana avautua ja kertoa! KIITOS.

masennus

vali vali uli uli ruikun ruikun vali vali uli uli ruikun ruikun vali vali uli uli ruikun ruikun vali vali uli uli ruikun ruikun vali vali uli

Mun tietokone otti lopputilin, kirjotan tata blogitekstia hostmaman koneella. Ei se koneen hajoaminen muuten mua niin masentaisi, mutta kaikki kuvat viimeselta viidelta vuodelta on siella. Onhan mulla koti-kotona jotain varmuuskopioita vanhemmista kuvista, mutta vaihtoajan kuvista ei oo mitaan kopioita. En kesta jos menetan ne. Lisaks mua masentaa tama blogi. Taa ei oo yhtaan niin hieno kun haluaisin sen olevan, kaikilla muilla vaihtareilla on tuhannesti hienompia. Haluaisin etta taalla olis isot ja hienot kuvat eika tallasta instagrampaskaa mita taa nyt on. Bannerikin on ihan kamala, en oo lukijoita lukuunottamatta tyytyvainen mihinkaan tassa blogissa. Huoh.

Oon laihtunut vaihtovuoden aikana aika rajusti, mika masentaa mua kanssa. Eihan siina mitaan jos olis jotain mista ne kilot olis voinut napata pois, mutta mulla ei ollut. Oon aina ollut kauhea viulunkieli ja tuntuu et nykyaan oon niin pieni et musta nakee lapi. Oon pelkkaa vaan luuta ja nahkaa (ja vahan treeneissa kasvatettua habaa). Pitaa varmaan kauda laakarilla kohta puoliin jossei taa paino ota noustakseen. Plaah.

Masennusta aiheuttaa myos se etta maksoin omaisuuden siita etta sain lahetettya mun perheelle ja kavereille joululahjat. Miksette vaan vois olla taalla mun kanssa? :( Mua itkettaa jo ajatuskin siita etta jouluaattona en oo kotona. Vaikka valilla musta tuntuu ihan silta kun olisin kuollut pois, kaikki vaan jatkaa elamaansa mun poissaollessani. Niinhan sen totta kai pitaa mennakin, mutta huonoina hetkina (eli nyt) tuntuu silta ettei kukaan Suomessa edes muista mua.

Ainoo valopilkku on se et kohta on joulu(loma) ja paasen paketoimaan joululahjoja. Oon ostanut jo hostperheelle lahjat, samoin Julesille, Lukelle, Cooperille, Rudylle ja Travisille. Niin ja ostin Saran ja Jeremyn vauvalle semmosen ihanan pingviinipotkupuvun! Se on niin sopo etta ostan varmaan omille tuleville lapsilleni yhden varastoon. :D (Moi aiti/isi/jarjeston vaki, en ole raskaana joten elkaa raahatko mua niskavilloista kotiin.) Niin ja kerroinko etta me vietetaan hostperheen kanssa suomalainen joulu. Tehdaan laatikoita ja ostetaan kinkku jos jostain semmonen loydetaan. Aamiaiseks syodaan riisipuuroa mantelilla!

Niin ja multa on viime viikkoina jaany yks toinenkin juttu kertomatta.... Taa ei masenna mua yhtaan:

                          

tekemisiä

Viime postauksesta ei ole edes pitkää aikaa ja silti tuntuu että mulle on tapahtunut vaikka mitä! Viime postauksen jälkeen mää olen...

käynyt pikaisella lomalla Aspenissa...

 ja lasketellut siellä!

Viettänyt elämäni ensimmäistä kiitospäivää!

syönyt ja auttanut valmistamaan herkullista kiitospäivän ateriaa

                              Ollut kiitollinen maailman parhaasta hostperheestä♥

 Käynyt shoppailemassa blackfridayn hulluissa aleissa ja löytänyt osuvia lahjoja mm. muutamalle "koulukaverille"

 Meikannut Robert Junioria (vain kuvallisesti, ei tarvii soitella eläinsuojeluyhdistykseen)

Lisäks oon ollut Aaronin kanssa evakossa Irenen ja Ellenin vaatehuoneessa (koska kiitospäiväks tuli niin paljon yövieraita), pelannut Trivial Pursuittia, polttanut itseni auringossa, nähnyt yhtä italialaista vaihtarityttöä, viettänyt laatuaikaa hostdadin kanssa (meidän laatuaika on sitä että katotaan eurooppalaista jalkapalloa :D mut se on oikeesti tosi hauskaa! eikä niissä jalkapalloilijoissakaan mitään vikaa ole, heh heh), suunnitelut hostmaman kanssa meille suomalaista joulua, ostanut joululahjoja (isi elä kurki tiliotteita ettei yllätykset mee pilalle), saanut paketin suomesta (kiitti♥), saanut elämäni ensimmäisen B:n kokeesta, ollut lomalla, käynyt treeneissä, käyttänyt ihan liikaa sulkuja....... Niin ja mää oon muuttunut ihan floridalaiseks. Täällä on ilmat vähän viilentyneet viime aikoina, yks päivä lämmintä oli joku +20 ja mää ajattelin et onpas kylmää. En tuu varmaan ikinä enää sopeutumaan takaisin Suomeen ja Suomen ilmastoon. :D Ja toinen jenkistymisen merkki on se kun tunnen polttavaa tarvetta vaihtaa nimimerkkejäni netissä kokoajan. Tuntuu et keksin itelleni kokoajan toistaan osuvampia twitternimimerkkejä..

Ja arvatkaa mitä, meille tulee ens lauantaina joulukuusi. Täällä nää alottaa joulukoristelut heti kiitospäivän jälkeen, eli me ollaan jo vähän mattimyöhäsiä kun kuusi tulee vasta joulukuun eka päivä. Ja sitten toi kuusi ei oo ees se "virallinen" kuusi, vaan meille tulee myöhemmin vielä toinen joulukuusi joka me lapset saadaan koristella. Tää on taas jotain jenkkilogiikkaa mitä oikeen logiikan omaavat ihmiset ei ymmärrä. :D

otsikko on nakki jos se ei halua olla marakatti

Kirjotan tätä postausta hirveessä kiireessä, joten kaikki tää saattaa olla vähän sekava. Mutta siis tän päivän aiheena on viime viikko, joka ei ollutkaan ihan sieltä tavallisimmasta päästä. Mun viikko alkoi vierailulla Ellenin luokassa, koska niillä vietettiin erilaisuusviikkoa. Ensimmäisenä päivänä aiheena oli erilaiset perheet ja mää olin siellä osittain sen takia. Homma meni siis niin, että ensin Ellen kertoi luokkakavereilleen mikä meidän perheessä on vähän erikoisempaa (eli jos joku ei tajunnut niin minä oon se perheen erikoinen tapaus). Sit sen jälkeen Ellenin opettaja oli vielä pyytänyt että jos mää voisin kertoa niille lapsille vähän eroavaisuuksia Suomen ja Jenkkien välillä. :D Tykkäsin hirveesti olla siellä luokassa ja lapset kyseli multa kaikkea. Yllättäen kaikki oli autuaan tietämättömiä Suomen olemassaolosta.... Päivän paras oli kuitenkin se kuinka Ellen sai (ainakin näennäisesti) kaikki luokkatoverinsa vakuutettua siitä että joulupukki tulee Suomesta.♥

Sit tiistaina lähdettiin lentopallojoukkueen kanssa FHSAA-turnaukseen Kissimmeehen, noin tunnin ajomatkan päähän Winter Springsistä. FHSAA on vähän niinkuin Floridan mestaruuskilpailut high school joukkueille. Turnaus kesti neljä päivää, tosin meidän taival ei ollut ihan niin pitkä. Voitettiin meidän eka matsi puhtaasti kolmessa erässä, mut seuraavassa matsissa hävittiin ja meidän turnaus loppui siihen. Se oli vähän harmi, koska se jäi sitten meidän kauden viimeiseksi peliksi. Olis ollut kiva lopettaa kausi voittoon, koska meidän kausi oli muuten tosi positiivinen. Parhaiten mieleen jäi piirinmestaruuden voitto, se oli koko joukkueelle tosi iso juttu. Juhlittiin sitä rankemmin kun kiekkoleijonat MM-kultaansa toissakeväänä. :D

Kauden päättäjäiset pidettiin perjantaina. Ensin meillä oli koululla semmonen muodollisempi tilaisuus, jossa paikalla oli valmentajat, rehtori ja toimittajia. Tilaisuudessa palkittiin parhaita pelaajia, pidettiin puheita ja kiitettiin joukkuetta, valmentajia ja huoltohenkilökuntaa kuluneesta ja voitokkaasta kaudesta. Mää sain kunniakirjan siitä että olen ollut voittamassa piirinmestaruutta sinä ja tänä päivänä tän joukkueen kanssa. I'm proud!♥ Ton muodollisemman tilaisuuden jälkeen meillä oli vielä joukkueen tyttöjen kesken omat pirskeet, tarkemmin sanottuna sleepoverit. Itketiin ja naurettiin yhdessä, koska se oli varmaan viimeinen kerta kun me oltiin (melkein) kaikki yhdessä. Toki osa porukasta jatkaa joukkueessa ens vuonna, mutta mulla ja muilla senioreilla ei oo siihen mahdollisuutta. Oon ikuisesti kiitollinen meidän lentopallokoutsille ja ylipäätään koko koululle siitä että mut päästettiin lentopallojoukkueeseen mukaan, vaikka kausi oli periaatteessa jo alkanut kun mää tulin tulin tänne. Oon saanut kokea niin monia ihania ja unohtumattomia hetkiä, puhumattakaan siitä kuinka moneen ihmiseen oon tätä käutta tutustunut.

Ja koska vaihto-oppilaan elämä on yhtä juhlaa, niin mulla oli lauantaina viel yhdet toiset bileet. Ne oli jopa mun näkövinkkeilistä katsottuna erikoiset, koska mää olin ainoa tyttö siellä. :D Kyseessä oli siis meidän koulun poikien jalkapallojoukkueen "perinteiset" bileet, jotka pidettiin meillä. Aaron ei pelaa enää jalkapalloa, mutta se treenaa joukkueen mukana ja oli viime kaudella varakapteeni ja meidän talo oli tyhjillään, joten mikäs siinä. En mää ainakaan laittanut pahakseni ja luulen et pojatkin tykkäs. Musta tuntuu et olin yhden illan ajan (parisuhde)terapeutti, varsinkin loppuillasta kun väki alkoi olemaan jo iloisemmalla päällä.... Voin sanoo että välillä haluaisin kurkata toisen sukupuolen päähän ihan tosissani, niin kummallisia kysymyksiä mää sain. :D

Tänään mulla oli ekat treenit futistiimin kanssa ja se oli ihan outoa lentopallon jälkeen. Huomenna mää otan nokan kohti lentokenttää ja lennän kohti luodetta! Miksi, mihin ja kenen kanssa? Se selviää ens kerralla. (; Arvauksenne voitte jättää kommenttiboksiin. Niin ja en kerkiä nyt vastata edellisen postauksen kommentteihin, mutta vastaan niihin niin pian kuin suinkin voin. Lupaan kautta kiven ja kannon, jos sanani syön niin mörökölli minut syököön.

itku pitkästä ilosta

hyvää isänpäivää isi♥ oot paras

ja nyt pakollisten onnentoivotusten jälkeen siirrytään päivän aiheeseen...

Miten musta tuntuu, että aina kun kerron täällä blogissa jotain niin asiat kääntyy sen jälkeen ihan päälaelleen? Ei siitä ole kuin muutama postaus kun kerroin että mulla menee kaikki hyvin täällä. Kaikki alkoi pari viikkoa sitten, sinä viikonloppuna kun oli Saran ja Jeremyn häät. Hostmaman vanhempien kotona on yks seinä joka on täynnä kuvia mun hostvanhempien ja hostsisarusten elämän tärkeistä hetkistä (esimerkiks hostmaman ja -dadin promkuva, kuvia Aaronin, Ellenin ja Irenen synttäreiltä/ ekasta koulupäivästä/ hampaattomasta irvistyksestä) ja heti huomasin heti että sinne sienälle oli ilmestynyt kuva musta! Siitä tuli niin uskomattoman lämmin ja hyvä ja rakastettu tunne: oon ihan oikeasti näille osa perhettä. Sillä samalla hetkellä oikeastaan vasta tajusin sen, että tää mun vuosi loppuu joskus ja mun on lähdettävä näiden rakkaiden ihmiten luota pois.  En tarkoita etteikö mulla olisi ikävä mun perhettä ja kavereita Suomessa, päinvastoin. Suomesta lähtiessäni mää kuitenkin tiesin että mää pääsen vuoden päästä takaisin, mutta nyt oon vasta tajunnut että täältä lähtiessäni tilanne on erilainen. Kun mää lähdin Suomesta, mää lähdin kotoa hostperheelle. Kun mää aikanani lähden täältä, mää lähden kotoa kotiin.

Vähän toinen tohon valokuvaan verrattava juttu oli se kun tultiin eilen tänne Tennesseehen taas ja granpa sanoi että sillä on mulle yllätys. Arvatkaa mikä se oli? Yks näiden lampaista oli saanut karitsan ja mää sain kunnian keksiä sille nimen. Nyt mää esittelen teille ylpeänä mun kummikaritsan, Alaskan:

ihana♥

Joku mun "vihamiehistäni" koulussa on varmaan laskenut yks plus yks näistä mun itkuist ja ajatellut että mää poden koti-ikävää, joten se on yrittänyt tehdä mun olon täällä entistä tukalammaksi jotta lähtisin kotiin. Halloween bileiden jälkeen yhden luokan oveen oli ilmestynyt valokuvaa, jossa joku minun näköiseni tyttö ja yhdestä Brandonista on melko intiimin näköisesti niin suu kyllä loksahti auki. Voin ihan kirkkain silmin vakuuttaa että en oo ikinä suudellut tai harrastanut mitään muutakaan vastaavaa toimintaa Brandonin kanssa, me ollaan vaan kavereita. Se valokuva saatiin nopeasti pois siitä ovesta, mutta kyllähän siitä joku oli kerinnyt jo kuvan puhelimellaan napata. Kuva levis hetkessä koko kouluun, ihan niinkun jossain Gossip Girlissä. Koko juttu olis unohdettu ihan hetkessä, ellei Brandon seurustelisi. Tota halloween kuvaa aikaisemmin koulussa oli kiertäny kuva musta Victoria's Secretsissä kuvatkestin "Lucky Luke?" kanssa, jota mää pidin aluks vaan hauskana läppänä. Olihan joku sentään keksinyt noinkin hauskan intertekstuaalisen viittauksen (äidinkielen opettajani valuu hunajaa kun tiedän ton termin) sarjakuvan ja mun parin viikon takaisen deitin välille. No, hostmama oli sitä mieltä että tää halloweenkuva oli liikaa, joten minä, hostit, aluevalvoja, Brandon ja sen vanhemmat ja Brandonin (ex?)tyttöystävä vanhempineen ollaan oltu rehtorin ja opon kanssa selvittelemässä tätä jupakkaa. Eihän se mitään selvinnyt, koska täällä jenkeissä kaikki mahdollinen rikkoo yksityisyyden suojaa. Rehtori ei voi kutsua oppilasta x kansliaansa ja kysyä keneltä se sai sen Lucky Luke-viestin, koska se menee liian ykityiseks. En ite koe tätä koulukiusaamisena tai semmosena, mutta kyllä mää  Brandonin, Luken ja muiden asianosaisten takia toivoisin et tää asia on nyt loppuunkäsitelty. Parasta oli kuitenkin se, kun kaiken tän jupakan jälkeen linkitin facebookkiin Chrstina Aguileran Fighter-biisin "After all you put me through, you'd think I'd despise you but in the end I wanna tahnk you, 'cause you made me that much stronger"-lainauksen kera ja sain ihanan tsemppaavia kommentteja siihen. Vaikka mulla onkin joku vihamies täällä, niin kyllä musta tykätäänkin. Ja eihän musta Suomessakaan kaikki tykkää, joten miks masentuisin siitä että täälläkään kaikki ei tykkää musta? Jos jatketaan vielä kliseisten lainausten parissa hetki, niin voisin todeta Kurt Cobainin sanoin että "I'd rather be hated for who I am, than loved for who I am not."

                                         treenasin vähän jotain haters gonna hate-hymyä

Mun itkut ei kuitenkaan loppuneet tuohon. Viimeisin itku on eiliseltä, eli lauantailta ja kuten jo aikaisemmin sanoin ollaan tällä hetkellä Tennesseessä täällä hostmaman vanhempien luona. Tää ei oo mikään huviretki, me ollaan täällä viettämässä veteraanien päivää. Tää on iso ja vakava juttu mun hostperheelle, koska mun hostmaman veli kuoli Irakin sodassa muutama vuosi takaperin. Käytiin Chrishin haudalla, sytytettiin kynttilä, syötiin Chrishin lempiruokaa ja kerrottiin (muut kertoi, minä kuuntelin) muistoja Chrishistä. Mää toivoisin että olisin saanut tavata Chrisin.♥

Noiden muutaman isomman itkun lisäksi on tullut itkettyä mm. hurrikaani Sandyä, Barack Obaman peruuntunutta vaalitapahtumaa Orlandossa jonne meidän piti mennä, peruuntunutta vaihtaritapaamista (uus päivä sovittu joulukuulle), presidentinvaaleja ja sitä että Obama voitti. Hosteille Obaman uudelleen valinta on ollut tosi iso juttu, koska ne on kokoajan olleet Irakin sotaa vastaan ja Obama sai lopetettua sen. Onneks noita itkuja on ollut tasapainottamassa myös monta hyvää juttua. Esimerkiks halloween! Mää vietin täällä halloweenia oikeastaan kahteen otteeseen. Ensin oli noi edellämainitut bileet (miau olin kissanainen) ja sitten virallisena halloweeninä kiersin Irenen, Ellenin ja Aaronin kanssa kiertämässä naapurustoa ja lähialueita trick or treat-kierroksella. Mää olin Woody (kotikutonen "puku", paita, farkut, bootsit, cowboy-hattu ja punanen huivi löyty omista/hostien kaapeista, tytöt askarteli sheriffi-tähden ja lehmäliivin ja vyön jouduin ostamaan), Ellen oli lumikki, Irene oli iron man (:D) ja Aaron oli joku nyrkkeilijä (käveli ympäriinsä vaan shortseissa ja nyrkkeilyhanskoissa). Saatiin ihan älyttömästi karkkia, varmaan jotain kymmenen kiloa eikä kierretty edes pitkää lenkkiä. Voi olla että joudun raahaamaan noita mukanani Suomeen kun en kerkiä syömään kaikkia täällä. :D


                                Siskoni on iron man, mää ite oon lähinnä fat man jos syön noi kaikki karkit

Pakko tähän loppuun vielä laittaa kuva hakusanoista joilla ihmiset ovat löytäneet tiensä mun blogiin. Kaikille jotka on eksynyt tänne noilla kolmella ensmmäisellä hakusanalla tää blogi on ollut varmaan kamala pettymys. Jamaikalaiset vaatteet on vaan ihan random ja mauttoman pukeutumisen voisin ottaa loukkauksena..? :D

                                           

Tähän on hyvä lopettaa tällä kertaa, mutta jatkoa seuraa pian. Ens viikolla nimittäin tapahtuuu jotain vähän erikoisempaa! (;

kuvapläjäys

Oon kuvannut teille tähän muutamat ostokset joita oon tehnyt täällä. Ihan kaikkia en kuvannut, koska jotkut vaatteet on pesussa ja osa vaatteista näytti kuvissa muodottomilta säkeiltä. :D Niin ja viime postauksen kommenteista päättelin että siellä ruuduntakana mun menemisiä seuraa joko joku 13-vee hormoonihirviö, 50-vee hirviö tai molemmat, joten jätin kaikki bikinit ja alusvaatteet kuvaamatta. Sori pojat. ;) Niin ja muutaman ihan perustopin oon jättänyt kuvaamatta, koska ne on niin basic.

Shoppailu täällä Floridassa on helppoa, koska isoja kaupunkeja on pitkä liuta ja kaikista löytyy aina isoja ostoskeskuksia. Mun lemppariostoskeskuskset löytyy Orlandosta, eli ihan läheltä. The Florida Mall on kiva, koska siellä on Disney Store. :D Mä niin rakastan sitä kauppaa, jos joskus saan omia lapsia niin ostan varmaan koko putiikin tyhjäks.

Mun toinen lemppari on Orlando Premium Outlets, jossa on nimensä mukaisesti kaikkien merkkituotteiden outlettejä samassa rakennuksessa. Sieltä löytyy merkkejä laidasta laitaan, esimerkiks Adidas, Burberry, DKNY, Converse, Guess, Hugo Boss, Juicy Coutre, Prada, Lacoste... Näiden lisäks siellä on vielä tavallisempien kauppojen (esim. Charlotte Russen) outletteja. Mää oon ostanut tuolta mm. kaks Lacosten pikeepaitaa itelleni tennispaidoiksi ja ne maksoi yhteensä joku 25 dollaria (eli n. 20 euroa), mikä on naurettavan halpa Suomen hintoihin verrattuna. Adidakselta oon ostanut urheilurintsikoita 10 dollarilla (n. 8 eurolla) ja urheilukassin 15 dollarilla (n. 13 eurolla). Paras löytöni on kuitenkin Tommy Hilfigerin farkut, josta maksoin 18 dollaria (n. 14 euroa). Ne on mulle lahkeista vähän liian pitkät, mutta ne voi kääntää ta lyhentää halutessaan. Ja vaikka lyhentämisestä tulis ekstrakuluja, niin farkkujen hinta on silti älyttömän halpa. Mää tuun hamstraamaan tuolta varmaan ihan sikana vielä tavaraa.

Papaya

Aeropostale

                                                                                         Forever 21 (no shit sherlock?!)

Nää on yksiä ekoista vaatteista mitä oon ostanu täällä, vaikka näitä ihan samoja kenkiä sai Suomessakin H&M:ltä :D Mut nää oli alennuksessa!

 

Payless, ostettu homecomingia varten. Pidin näitä kenkiä myös sillä "viimeisellä" illallisella josta puhuin viime postauksessa. 

Charlotte Russe

Victoria's Secret, voitte vaan kuvitella mitä ostin ;)

Charlotte Russe

Tom'sit on Zumiesista, farkut kotisuomesta

                                                                                                      Disney Store

Tosta viimeisestä kuvatusta ostoksesta saadaankin hyvä aasinsilta seuraavaan aiheeseen. :D Disney näkyy ja kuuluu täällä Floridan alueella tosi selkeesti, koska täällä on tosiaan Disneyworld (joka on itsessään vähän niinkun Disneyn kaupunki Orlandon kaupungin sisällä. Siellä on kuulemma niin Disney etten osaa edes kuvitella!) ja sen lisäks ne kaks vesipuistoa jotka oon maininnut. Ja The Florida Mallist löytyy Disneyn oma kauppa, kolme seuraavaa kuvaa on sieltä:

Sit loppuun laitan vielä muutaman hostdadin ottaman kuvan sieltä meidän Typhoon Lagoonin reissulta. Enjoy!

 Stitch yritti tehdä vähän lähempää tuttavuutta....

 Tää on se iso aaltoallas mistä puhuin

 Toiset tanssii susien kanssa, minä ja Irkku uidaan haiden kanssa.

Tämmöstä tällä kertaa. Muutamaan kertaan oonkin saanut jo kommenttia että kuvia pitäisi olla enemmän, ehkä tää postaus lievittää kuvannälkäänne taas hetkeksi? Ja hei, jos teiltä löytyy jotain toiveita postausten suhteen niin nakatkaa kommenttia. :)

PS. Arvatkaa kenellä on tänään treffit?

sara loves jeremy & jeremy love sara

Mun hostdadin Danin nuorin sisko meni viime lauantaina naimisiin, joten oltiin torstaista sunnuntaihin asti Tennesseessä juhlimassa ja auttamassa juhlajärjestelyissä. Häät pidettiin mun hostmaman vanhempien ranchilla, eli tekemistä riitti sen takia aika paljon. Onneks tekijöitäkin oli paljon kun kaksi sukua oli kerääntynyt yhteen. Mää näin vihdoin ja viimein mun loputkin hostserkut kun Kate, mun hostdadin toinen sisko, perheineen saapui paikalle.

Me tultiin torstaina aika myöhään perille, joten ei keritty laittamaan tikkuakaan ristiin hääjärjestelyiden takia, mutta perjantaina herättiin sitäkin aikaisemmin hommiin. Minä, Aaron ja Michael (Jeremyn eli Saran miehen veli) otettiin kontollemme pihan siistiminen ja koristelussa auttaminen. Kannoin korteni kekoon myös lastenhoidossa, olin ihan ässä syöttämään mun nuorinta hostserkkua Pennyä! Perjantaina kaiken uurastuksen jälkeen lähdettiin "aikuisten" kesken Chattanoogaan syömään "viimeistä ateriaa" hostdadin perheen kanssa (eli minun lisäksi mukana oli hostisovanhemmat, hostvanhemmat, Aaron, hosttäti/morsian-Sara, hosttäti-Kate miehensä Rickin kanssa sekä hostsetä-Tom vaimonsa Laurelin kanssa. Kukaan ei muistanut mainita mulle että pitäis ottaa varsinaisen hääjuhlapuvun lisäks toinenkin vähän fiinimpi asu mukaan, mutta onneks Sara lainas mulle tälläistä ihanaa shortsipukua:     

 

                 

Ton puvun kaverina mulla oli kultainen medaljonki ja melko huomiotaherättämättömät kultaiset nappikorvikset (äitille: Just ne Monacosta ostetut). Ja ei, siellä ravintolassa mulla ei ollut päälläni noita mustia rintsikoita jotka kuultaa tosta puvusta läpi.

Suomessahan on joku sellanen sanonta kuin "ilma kuin morsian"... No toiovttavasti se ei oo kauheen paikkaansa pitävä, koska hääpäivä täällä oli vähän pliisu. Ei huono, mutta pliisu. Lämpötila oli n. 20-21 astetta, eli näiden mittapuulla kylmä eikä aurinkokaan ei paistanut kirkkaalta taivaalta. Siitä huolimatta itse hääjuhla oli ihana! Ehkä oon toivoton romantikko, mutta musta se ranch on ehkä maailman täydellisin paikka häille. Se on niin kodikas ja lämmin, mutta pienellä koristuksella siitä sai oikeasti tosi juhlavan.

Vieraita häissä oli paljon, musta tuntuu et puol Tennesseetä oli kutsuttuna. Se olikin varmaan yks suurin syy miks noi juhlat pidettiin ulkona. :D Vihkiminen tapahtui siis tommosen huvimajan edessä (ja samaisessa huvimajassa oli myöhemmin päivällä tarjolla noita ekassa kuvissa näkyviä herkkuja, nam!). Sara ja Jeremy oli molemmat tehny ihan älyttömän kivat valat, arvatkaa vaan itkinkö niiden aikana. Oikeastaan aloin itkemään heti kun näin Ellenin ja Irenen tulevan, ne oli siis morsiustyttöinä. Ne oli niin sulosia!

Vihkimisen jälkeen siirryttiin tommoseen isoon juhlatelttaan syömään ja voi taivas kun se ruoka oli hyvää. Musta tuntuu että mää vaan hehkutan ruokaa joka postauksessa, mutta tää hääateria löi kaikki laudalta ihan 100-0. Alkuruuan sai valita tomaattivuohenjuustokeiton ja caesarsalaatin väliltä, valitsin keiton. Pääruokavaihtoehtoja oli kolme: liha, kala tai kalkkuna. Valitsin kalkkunan ja sen kaverina oli lohkoperunoita, jotain jotain rucolatomaattihärpäkettä. Ja jälkkärinä oli juustokakkua ja noita ekan kuvan herkkuja. Ruuan jälkeen juhlat potkastiin sit kunnolla käyntiin ja mulla oli ihan älyttömän hauskaa. Kauheen moni luuli mua Aaronin tyttöystäväks, kokoajan joku sano että ollaan tosi suloinen pari. :D Niillä ilmeet vähän levis kun kerrottiin että ollaan "sisaruksia".

Alkuillasta siellä oli joku bändi soittamassa ja niillä oli ihan nuoren Sauli Niinistön näköinen basisti. Sit myöhemmin paikalle tuli DJ ja kaikki vaan tanssi. Tanssin varmaan kaikkien mahdollisten hostserkkujen ja hostkissankaimojen kanssa. Juhlinta jatkui villinä pitkälle yöhön saakka, open bar tais tehdä tehtävänsä. :D Vaikka mun on pakko sanoa että täällä ihmiset osaa ottaa kuppia enemmän maltilla kun kotosuomessa, en koko hääjuhlan aikana nähnyt oikeastaan ketään joka olis juonut liikaa. Kaikki oli vaan sopivasti nousussa, haha. Mää lähdin joskus neljän jälkeen nukkumaan, vaikka eihän siitä nukkumisesta oikeastaan mitään tullut kun ulkoa kuului musiikki.

Seuraava aamu oli paras, koska kaikki tuli "juhlakuosissa" aamupalalle. Siis et monilla oli eilisen päivän vaatteet päällään tai meikki tai kampaus aamupalalla, se oli älyttömän koomisen näköstä. Ja aamupalaks syötiin totta kai juhlien leftovereita (apua totaalinen blackout! mikä toi sana on suomeksi?). Aamun huikein juttu oli kuitenkin se kun Sara ja Jeremy kertoi et ne odottaa vauvaa! Mää oon taas ihan yli-innoissani tästä, oon niin onnellisia niiden puolesta. ♥ Sara on raskaana melkein neljännellä kuulla (ne puhu viikoista, mutta mulla ei onneks oo aiheesta vielä niin henkilökohtaista kokemusta että tietäisin mitä mikäkin viikko tarkoittaa) raskaana ja vauvan olis tarkoitus syntyä huhtikuussa. Hitsi en malttais odottaa että se syntyy, onneks mää oon vielä sillon täällä.

vain elamaa ei sen enempaa

Nyt tulee kuvaton, aakkoseton ja poskettoman pitka postaus, eli ehka vahan kuiva postaus. En oo nyt omalla koneella, jossa olis aakkoset ja kaikki kuvat. Ajattelin etta teita kuitenkin kiinnostaa mita mulle on taalla viime viikkoina tapahtunut, koska en oo postaillut kuulumisia sitten syyskuun lopun jalkeen.

Syyskuun viimeisen viikonlopun lauantaina olin syomassa ja viettamassa aikaa parin muun vaihtarin kanssa meidan aluevalvojan luona. Meidan aluevalvoja on ihan kiva, mutta se tuntuu kokoajan vahan liian kiireiselta ollakseen ihan taysilla mukana aluevalvojana olemisessa. Puhuttiin muutaman muun vaihtarin kanssa, etta aluevalvoja tuntuu vahan vieraalta, koska silla ei oo aikaa meille. Onneks meilla vaihtareilla tuntuu kaikilla olevan asiat hyvin niin ei toi aluevalvojankaan toiminta haittaa niin paljoa. Ja me vaihtarit ollaan sovittu alustavasti yks tapaaminen Orlandoon ilman aluevalvojaa, mutta se on vasta marraskuussa. Ootan sita jo innolla. Sunnuntaina herattiin aamulla aikaisin ja lahdettiin ajamaan hostmaman, tyttojen ja Aaronin kanssa itarannikolle. Me oltiin kokopaiva beachil uiden, rantalentista pelaillen, arskaa ottaen ja evaita syoden. Maa en voi muuta sanoo kun et rakastan tata rantakulttuuria taalla!

Lokakuun ensimmaisella kouluviikolla ei tapahtunut mitaan normaalista poikkeavaa, mutta lokakuun eka viikonloppu oli mun tahanastisen vaihtovuoden yks parhaimmista. Lahdettiin koko perhe perjantaina koulun jalkeen ajamaan Lake Buena Vistaan, joka on Orlandon lounaispuolella. (Winter Springs on Orlandosta katsottuna koillisessa). Ajomatka kesti n. tunnin ja lopulta oltiin perilla maaranpaassamme, eli Disney's Typhoon Lagoon-vesipuistossa. Veispuisto ei oo mun mielesta oikea sana kuvaamaan tota paikkaa, koska se on niin paljon muutakin. Kylla Typhoon Lagoonista loytyy vesiliukumakia ja muita vesipuistojen juttuja, mut niiden lisaks siella on mm. veispuiston sisainen laguuni, jossa tulee tietyin valiajoin hullun isoja aaltoja jossa voi uiskennella, surffata ja opetella surffaamaan. Ja siella on myos iso allas jossa paasee uiskentelemaan oikeiden haiden ja eksoottisten kalojen sekaan. Ihan alyttoman siistia!

Ekana iltana me kaytiin syomassa ja kierrettiin vahan sita vesipuiston aluetta, mutta ei menty viela itse pulikoimaan. Lauantaiaamuna herattiin kaikki aikasin, syotiin aamupala ja lahdettiin altaille. Me sovittiin etta lauantai pyhitetaan vesiliukumaille. Kaikki ne alueen jutut ei sovellu perheen pienimmille, joten ekana me kaytiin heittamassa hostdad ja tytot pienemmille lapsille tarkoitettuun alueeseen. Sielta me lahdettiin Aaronin ja hostmaman kanssa kiertamaan "vaarallisimmille vesille". Kaytiin varmaan kaikissa liukumaissa ja mun mielesta Crush 'n' Gusher oli ehka kaikista paras. Siina mennaan kahden tai kolmen hengen "uimarenkaassa"  (apua en osaa sanoa sita sanaa suomeks) ihan jarjetonta vauhtia. Se ei oo ees kauheen pitka, mut sitakin viihdyttavampi.

Mayday Fallsiin naytti olevan hirveen pitkat jonot, mut ne menikin onneks nopeesti. Taakin on pituudeltaan aika lyhyt eika mee niin nopeesti kun Crush 'n' Gusher. Tassa mennaan yksin semmosella reiattomalla uimarenkaalla ja se kouru mitka pitkin mennaan on leveampi kun normaalisti, joten siel voi pyoria miten pain vaan. Gangplank Falls oli vahan niinkuin Sarkanniemen koskiseikkailu goes vesipuisto. Siina mentiin sellasella kumisella 2-3 hengen lautalla, maa menin Aaronin kanssa. Noiden hurjien laitteide jalkeen mentiin hakeen tytot ja hostdad sielt lastenalueelta ja lahdettiin semmoselle virralle, missa vaan istutaan uimarenkaan/-patjan kyydissa ja annetaan virran vieda. Taa virta kiers koko vesipuston ympari ja taa kesti aika kauan, n. 20 minuuttia. Mut se oli ihanan rentouttavaa. Ton kierroksen jalkeen kaytiin syomassa, jonka jalkeen jatkettiin viel vesipuiston kiertamista. Talla kertaa mentiin koko porukalla sellasiin makiin jotka oltiin todettu tytoillekin sopiviks ja meilla oli kylla hauskaa! Illemmalla mentiin viel Aaronin kanssa yksiin hotellihuonebileisiin parilta tytolta jotka nahtiin vesipuiston sulkemisen jalkeen. Kaytiin siella mutta lahdettiin aika nopeasti pois, koska meita vasytti eika Aaron jaksanut olla iskettavana koko iltaa. :D

Sunnuntaiaamuna mina ja Aaron herattiin kuudelta, koska meilla alkoi surffausopetus siina aaltoaltaassa vahan ennen seitsemaa. Surffaaminen oli ihan alyttoman hauskaa ja olin siina varmaan aika hyva. Tai ainakin ton kolme tuntisen aikana maa opin paljon. :D Aaron on surffannut joskus ennenkin, mutta se tuli mun mukaan koska en osaa tehda mitaan ilman sita. Ollaan kun paita ja peppu, aina yhdessa. Surffauksen jalkeen etsittiin muu perhe kasiimme ja suunnattiin heti sinne haiuintiin. MAA OON UINUT HAIDEN KANSSA! Niin siistia! Sinne sai jonottaa hetken verran, koska siihen altaaseen saa menna vaan tietyn verran ihmisia kerrallaan. Mut oli se vaan siistia, eika mua oikeastaan pelottanut yhtaan. Oli siella altaassa ihmsia jotka oli selvasti peloissaan/paniikissa, mut maa en vaan jotenkin osannut pelata. Olin vaan niin fiiliksissa.

Haiden jalkeen kaytiin muutamassa vesiliukumaessa (vaikka se ei kuulunut alkuperaiseen suunnitelmaan), jonka jalkeen lahdettiin taas siihen paaaltaaseen (tulipas tyhman nakoinen kun on kolme "aata" perakkain), jossa tulee siis niit isoja aaltoja. Vaikka niissa aalloissa surffaaminen oli hauskaa, niin uiminen oli viela hauskempaa. Pitkan aaltouinnin jalkeen mentiin taas rauhoittumaan siihen ihanaan virtaan, jonka jalkeen mentiin syomaan. Tuttu kuvio. :D Sit ruokailun jalkeen meni parituntia liukumakia laskiessa. Laskin Ellenin kanssa Keelhaul Falls-nimisen liukumakea melkein kokoajan, koska se oli Ellenin suosikki. Se on aika pitka eika se mene liian nopeesti, mut kiemurteli silti sopivasti.

Viikonloppu tuolla  meni ihan liian nopeasti tai ainakin mun mielesta lahto oli liian aikaisin. Oltiin kotona sunnuntaina hiukan ennen kahdeksaa illalla ja olin niin vasynyt ettette usko. Mut koko viikonloppu oli ihana, vaikka ei sita hinnan takia voikkaan ihan joka viikonloppu harrastaa. Disneylla on myos toinen vesipuisto taalla Orlandon alueella, joka on keskittynyt viela enemman vesiliukumakiin. Haluun ehdottomasti paasta kaymaan tan vaihtovuoden aikana myos siella ja vaikka uudemman kerran tuolla Typhoon Lagoonissa, niin hauskaa mulla oli.

Ton Typhoon Lagoon-reissun jalkeinen kouluviikko oli aika tavallinen tavallinen: laksyja, kokeita, lentopallopeli, treeneja, pahaa ruokaa. Kavin myos koulun jalkapallojoukkueen tryouteissa ja mut valittiin joukkueeseen! Oon innoissani, mut samalla vahan surullinen, koska kun jalkapallo alkaa niin lentopallo loppuu. Taalla on jaettu urheiluvuosi kolmeen osioon, syksyyn, talveen ja kevaaseen. Lentopallo on "syksy"laji ja jalkapallo "talvi"laji. Oon tykannut lentopallosta ja meidan koulun lentopallojoukkueesta tosi paljon, mulla on paljon kavereita sita kautta. Soccerteamissa ei oo Julietia (joka on mun parhaita kavereita taalla), mut toivotaan etta siella olis edes joku puoliks yhta kiva.

Typhoon Lagoon-reissun jalkeisena viikonloppuna Juliet tuli meille yoks ja lauantaina kaytiin shoppailemassa Orlandossa. (En ookkaan muuten tehnyt mitaan ostospostausta, haluaisitteko etta teen? Oon kuitenkin ostanut jo reilussa kahdessa kuukaudessa (!) kaikenlaista.) Rankan shoppailun jalkeen pyorahdin vain kotona, jonka jalkeen lahdettiin isommalla porukalla (eli mun ja Julietin lisaks viela Aaron, Cooper, Travis ja Travisin serkku Valerie) poolpartyihin yhden Alexsisin luo. Oli hauskaa! Sunnuntai oli ihan tavallinen paiva, tein koulujuttuja ja hengailin perheen kanssa. Ollaan innostuttu koko perhe pelaamaan Unoa, joten pelattiin sita taas. :D Iltapaivalla kaytiin viel hostmaman kanssa ottamassa pari eraa tennista. Varoituksen sana aitille ja isille: kun tuun kotiin niin vaadin etta meillakin pitaa olla tenniskentta. Oon rakastunut siihen lajiin.

Ton sunnuntain jalkeen tuli maanantai, eli tama parhaillaan kuluva viikko alkoi. (En oo vielakaan sisaistanyt takalaista tapaa aloittaa viikko sunnuntaista.) Taa onkin ollut ihan hulinaviikko! Maanantai oli aika normaali paiva, mut tiistaina hostmama lahti Tennesseehen auttamaan Saran ja Jeremyn haavalmisteluissa, jotka on siis taman viikon lauantaina. Eilen, eli keskiviikkona olin yhden Luken kanssa ulkona (uu date night!) ja meilla oli tosi hauskaa. Koska oli arki-ilta, ei voitu olla myohaan ulkona, mut sovittiin etta mennaan joskus toisen kerran yhdessa ulos ja pidemman kaavan kautta. Tanaan, eli torstaina oli tan kouluviikon viimeinen koulupaiva, joka oli mun osalta ihan turha koska muut teki jotain koetta johon maa en saanut osallistua. Koulu loppu vahan tavallista aikasemmin, mika sopii hyvin niin paastaan lahtemaan aikasemmalla lennolla. Maa istun nyt siis autossa kohti lentokenttaa, josta lennetaan Tennesseehen ja paastaan auttamaan muita viime hetken haavalmisteluissa. Tassa oli oikeastaan mun syyskuun loppu ja lokakuun alku tiivistettyna. Toisinsanoen elama taalla hymyilee, no worries. :) Ens kerralla kirjottelen sit varmaan haakuulumisia ja jotain shoppauspostausta jos haluatte.

segundo

Pelit ja vehkeet
Onko siellä mopoautoja/skoottereita vai ajaaks kaikki n. 16-18 vuotiaat autoilla? :D
Aika hyvä kysymys! Mää en oo ainakaan laittanut erityisesti merkille että täällä olis mopoautoja, eli tuskin niitä ainakaan ihan hirveesti on. Tosin se saattaa olla ihan osavaltiokohtaista, koska täällä ajokortti-ikä vaihtelee osavaltioittain, jossain se ikä on 14 vuotta ja jossain voi olla 16.

minkälainen auto teillä on ?
Oletan että puhutaan mun hostperheen autoista. Hostdad ajaa jollain BMW:llä ja hostmama sellasella Chevroletilla (en oo ihan sataprosenttisen varma tästä) mihin mahtuu seitsemän ihmistä. En osaa tarkemmin kertoa mallia tai hevosvoimia. :D

Suomiperhe & hostperhe
Kuvaile sitä tunnetta kun näit hostperheesi ensimmäistä kertaa lentokentällä?
Jännittynyt, helpottunut, utelias… Se oli tunteiden sekamelskaa!

Itkikö perheesi kun lähdit?
Veikka ja Ukki ei itkenyt, eikä kai isikään. Mut oli ne silti tosi surullisia ja haikeita.

Rakastan teidän perheen lapsien nimiä! :D<3 Rakastan kun ne on niin samanlaisia (kaikissa tuplatee) ja silti ihan erilaisia. Saanko kysyy mikä sun (/teidän) kokonimi on?
Kerron nimikehut äitille ja isille! :D Ja mun nimi on Lotta Olivia, veikka on Arttu Rene ja sisse on Mette Emilie.

Missä sun äiti oli nuoruudessaan vaihdossa ja oletteko olleet äitisi hostperheeseen yhteydessä enää?
Äiti oli vaihdossa Iowassa. Hostsiskoonsa äiti on jonkin verran yhteydessä, ainakin joulukorttien merkeissä. :D

Mihin sun koira kuoli? :<
Kyy puri, jonka seureuksena sisäelimet petti.

Oletteko isäntäperheen kanssa suunnitelttu mitään matkoja tms?
Mennään Tennesseehen lokakuussa kun on Saran ja Jeremyn häät ja sit marraskuussa kun on Veteran’s Day. Sit on ehkä yks reissu tiedossa, mut se ei oo kyl hostien kanssa.

Mikä on ollut pisin aika jonka oot ollut pois perheesi luolta?
Kahdeksan päivää.

Kuinka vanha Aaron on? Entäs sun siskot?
Aaron on mun ikänen, eli 17-vuotias ja tytöt on 6- ja 4-vuotiaat.

miten sun vanhemmat reagoi ku sanoit et haluut vaihtoo ? jouduitko ylipuhuu ne ? miten ?
Ne oli alusta asti tosi kannustavia, en joutunut mitenkään ylipuhumaan. Käytiin kyllä keskusteluja siitä että mä varmasti haluan tätä, mutta missään vaiheessa mua ei kielletty lähtemästä vaihtoon.

kuka hostperheestäsi on sulle läheisin? entä vierain?
Oon kaikkien kanssa aika läheinen. Aaronin kanssa vietän eniten aikaa.

kuinka usein olet yhteidessä kotiväkeen ?
Skypetellään vanhempien kanssa pari kertaa kuukaudessa ja sisaruksiin oon yhteydessä facebookin kautta silloin kun on asiaa (eli muutaman kerran viikossa).

oletko läheinen suomi-perheesi kanssa?
Jep♥

Ruoka ja juoma
Mikä on parhainta ruokaa mitä olet siellä syönyt?
Naapuruston grillijuhlissa oli jotain älyttömän hyvää lihaa, mut kyllä hostmaman tuoma take away intialainen on tähän mennessä ollut parasta.

Syötkö siellä rohkeasti kaikkea vai pelkäätkö että niitä on käsitelty tavalla joka olisi EU:ssa tai Suomessa kielletty? (Yhdysvalloissa on erilainen lainsäädäntö asioiden suhteen.)
En oo pahemmin miettinyt asiaa, mut oon jättänyt kaikki violetit skittles-karkit syömättä koska tiedän et ne ei oo sallittuja Suomessa.

Onko ruoka miten erimakuista?:D no vertaa vaikka mäkkäriin?:D
En oo käynyt tääl vielä mäkkärissä niin ei oo vertailtavaa! :D Mutta eihän täällä kaikki ihan samalle maistu kun suomessa (miss u Oivariini<3), mut suurin piirtein samaa makumaailmaa.

Miten paljon mäkkäreitä siellä on?:D
Täällä Winter Springsissä ei ainakaan oo mitenkään erityisen paljon mäkkei, oisko joku neljä? Mut niiden lisäkshän täällä on vaikka mitä muita vastaavia paikkoja, eli kilpailu on vähän kovempaa kun Suomessa Mäkin ja Hesen välillä. :D

Elo ja arki
piedetääks teil kenkiä sisäl ?
Sisäkenkiä joo. Ulkokengillä meillä tullaan tommoseen aulahuoneeseen, jossa vaihdetaan sisäkengät jalkaan.

millasessa talossa asutte ?
Omakotitalossa.

Onko sun harrastukset ja vapaa-aika muuttunut verrattuna Suomeen?
Vapaa-aikaa on paljon vähemmän kun Suomessa. Tuun koulupäivän jälkeen kotiin viiden-kuuden aikaan. Suomessa en harrastanut oikeastaan mitään säännöllistä, mut täällä mulla on lentopallo.

kuinka paljon osallistut sun hostperheen arkeen? esimerkiks vaikka kotitöihin
Aika paljon. Aamuisin oon aina laittamassa aamupalaa ja siivoamassa keittiötä. Sit siivoon oman huoneeni ja meidän tyttöjen vessan aina kun tarve vaatii. Ruokaa laitan 1-2 kertaa viikossa, yleensä Aaronin kanssa yhdessä.

Sekalaiset
MISTÄ SÄ TUNNET VALTTERI FILPPULAN?
En mistään, en tunne koko miestä. Pienempänä Valtteri oli mun sankari ja suurin idoli, joka pelas mun lempijoukkueessa ja sitä kautta oon päässyt sen kanssa jonkin verran tekemisiin, mutta en todellakaan tunne Valtteria. :D

hurjinta mitä oot tehny?
Vaihtovuosi on ainakin yks hurjimmista.

mitä teit lennoilla sinne ? tuntuko lennot pitkiltä ?
Lennoilla mä itkin, fiilistelin, katoin leffaa, yritin nukkua ja juttelin mun kanssa Köpiksest samalla lennolla lähteneen vaihtarin kanssa. Ei ne lennot loppujen lopuks tuntunut pitkiltä, vaikka ekaan koneeseen noustessa miettikin että koska sitä on perillä vai onko koskaan.

Haiseeko talossa oudolta?:DD
Mikä tää kysymys on? :D Ei, talossa ei haise oudolta.

Vihaako/ Ei tykkää joku sua siellä?;(
No en tiedä vihaamisesta, mutta on täällä muutamia ihmisiä joita mun olemassa oloni tuntuu häiritsevän.

Miten opettajat ja oppilaat otti sut vastaan?
Hyvin mun mielestä, ei ollut mitään tuijottelua tai osottelua. :D Musta tuntuu ettei kaikki edes aluks tiennyt että oon vaihtari.

Onko kukaan kysyny mitään TODELLA outoa suomesta?
Tää ei varsinaisesti ole mikään kysymys, mutta yks keskustelu on jäänyt aika elävästi mieleen. Kerroin yhdelle koulukaverille että oon Suomesta kotoisin ja sit kaveri kertoi käyneensä Suomessa monesti. Mää innoistuin ihan sikana ja kysyin että mitä se tykkäs Suomesta, niin hän totes vaan lentomatkan Maineen olleen liian pitkä. Kysyin, että oliko niillä välilasku Mainessa ja kaveri katsoi mua ihan ihmeissään. Sit se vaan totes että Suomihan on Mainessa. :D Jouduin sit pitkään selittämään sille, että ei, Suomi ei ole Mainessa.

onk tytöt siellä läskejä, lihavia, lievä lihavaisia, normeja, laihoja vai tosi laihoja?
Jokaisen ryhmän edustajia löytyy, mutta normaaleja ja lievästi lihavia on varmaan enemmistö.

Missä päin Ranskaa olit interraililla viime kesänä?
En mä missään reilaamassa ollut, olin äidinäidillä kylässä. :D

Missä kaikkialla olet matkustellut? :-)
Ruotsissa, Virossa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Monacossa, Portugalissa, Kap Verdessä ja nyt täällä Yhdysvalloissa.

Lempi vaihtariblogisi?
I♥NY, Waking up in Vegas ja Good Morning America. Terveisiä Lauralle, Jennalle ja Erikalle jos satutte tätä lukemaan! Teillä on ihan huiput blogit.

tuleeks sulle välillä sellasii blackouttei ettet tiiä mitä joku sana tarkottaa ?
Paristi on käynyt näin.

ketä ihailet?
Katy Perryä.

mitä kieliä osaat puhua?
Suomea, ruotsia, englantia, ranskaa (nimenomaan puhua) ja täällä olen opiskellut espanjaa, joten sitä osaan ihan pocosti.

primera

Nyt tulee vastauksia, mut elkäähän huolestuko jos omaa kysymystä ei tästä löydy. Olitte laittanut kysymyksiä nimittäin niin paljon, että niitä riittää toiseenkin postaukseen! Ja jos nyt takaraivossa polttelee vielä joku kysymys minkä haluat ihan ehdottomasti mulle esittää, niin tämä postaus on viimeinen tilaisuus se multa kysyä. Nyt mä ennätän kouluun, nauttikaa vastauksista! :)
Koulu
joudutko tekee siel koulun etee paljo töitä vai onks koulu ihan helppoo?
Koulu ei oo läheskään yhtä vaativaa kun lukio Suomessa, mutta kotitehtäviä, esseitä ja vastaavia on aika paljon. Oon tähän mennessä saanut kaikista A:n tai A miinuksen.

ootko sä koulussa enemmänkin kiltti vai pahis?
Täällä yritän olla kiltti etten joudu tulemaan kesken vuoden kotiin, mut Suomessa oon välillä aika ”pahis”. Kerran yläasteella meillä oli kemiankaksoistunti (joka ei kiinnostanut mua yhtään) ja sijainen, joten puhuin koko alkutunnin päräyttäen ärrän niin kuin puhevikainen ja sit kesken tunnin sanoin lähteväni puheopetukseen. :D

harmittaako sua et jäät vuoden kavereitas jälkeen vaihtovuoden takia?
Ei, eikä sitä edes vielä tiedä jäänkö mää niitä jälkeen. Tein lukion ensimmäisenä vuonna 36 kurssia ja täältä saan varmaan hyväksiluettua ainakin muutaman kurssin. Ja lisäks opiskelen täällä espanjaa, joten voin tehdä espanjan kursseja ainakin 2-3 itsenäisesti Suomeen palattuani…

aiotko tanssia wanhat? (vai lähditsä vaihtoon lukion ekan vai tokan vuoden jälkeen? :-DDD)
Tanssin, koska siitä saa helposti kursseja. :D Ja tanssisin varmaan muutenkin.

Pojat, deittailu ja seurustelu
Millasia pojat siellä on?
Ei oo mitään yhtä tiettyä piirrettä joka kuvais niitä, mut suurinosa on tosi ystävällisiä ja kivoja. Pojat on täällä ollut paljon suopeampia mua kohtaan kun tytöt. Mulla on enemmän poikapuoleisia kavereita kun tyttöjä.

Ootko käyny treffeillä / saanu paljo kutsuja treffeille? :)
Yksillekkään treffeille en oo vielä ennättänyt, mutta oon saanu kyl kutsuja. Kaks poikaa on kysynyt mua kanssaan leffaan, mut toisella kertaa oltiin just Tennesseessä sinä päivänä ja toisella kertaa meillä oli lentopallopeli. Sit yks poika pyys mua homecoming Danteen, mut olin jo ehtinyt suostutella Aaronin ja kaverit mun mukaan, joten jouduin kieltäytymään. Sit mun kaappiin oli ilmestynyt mystinen lappu jossa luki vaan “I just met you, and this is crazy, but here's my number, so call me, maybe?”. Voitte varmaan arvata etten soittanut. :D Ja yhden pojan kanssa ollaan menossa kyl joskus ulos, mutta ei olla mitään päivää sovittu vielä.

onks sun hostveli ja kaveripojat hyvännäkösii ?
No sulla kävi tuuri, sain just äsken napattua hyvän kuvan mun hostveljestä, sen kavereista, mun hostdadista, naapurin sedästä ja molemmista mun hostgranpaist! Tässä, ole hyvä:

pojat onks ne kaikki sellasii urheilijoita vai onks ne sellasia tietokone nörttejä?:D
Onks Suomessa kaikki pojat urheilijoita? :D Täällä on urheilijoita, ”nörttejä” ja kaikkea siltä väliltä.

miksi naiset rakastuvat aina renttuihin
Mää en ainakaan oo koskaan rakastunut renttuun. (Terveisiä Aleksanterille! :D)

seurusteletko? / kuinka monta kertaa oot seurustellu (kuinka kauan? )?
Tällä hetkellä en seurustele, mutta olen seurustellut kerran ja se kesti noin puolitoista vuotta.

onks sul poikaystävää suomessa ? entäs jenkeissä ?
Joo, mulla on Suomessa yks poikaystävä, Jenkeissä toinen, Albaniassa kolmas, Jamaikalla neljäs, Keniassa kuudes ja Japanissa vielä seitsemäs. No ei, oikeesti mulla ei ole kun yksi entinen poikaystävä ja se on Suomessa.

Millaisista pojista pidät?
Kilteistä naapurinpojista ja joka äidin unelmavävyistä. :D Julkkiksista tätä vastaa parhaiten varmaan Heikki Paasonen.

Vaihtoprosessi ja vaihdossa oleminen
mitä muita vaihtoehtoja mietit kohdemaaks kun USA:ta ?
Kanadaa, Australiaa, Uutta-Seelantia, Brasiliaa, Kiinaa… Australia, Kanada ja Brasilia oli USA:n suurimpina uhkaajina.

paljon olet kuluttanut rahaa siellä ?
En uskalla edes ajatella :D Onhan sitä mennyt kun on joutunut ostamaan puhelinliittymän, kouluun sopivia vaatteita, koulun omat vaatteet lentopalloa varten, lentopallovarusteita…

Mitä haluaisit ehdottomasti kokea vielä siellä olosi aikana?
Graduationin! Ja haluaisin päästä näkemään tätä maata enemmän.

Tuntuuko että olisit muuttunut paljon siellä olosi aikana?
Ei erityisesti. Nyt kun alkaa ajattelemaan niin oon ehkä vähän rohkeampi kuin ennen. Katotaan tätä sit vuoden lopussa!

Millaset vaatteet sulla oli lentokoneessa matkalla vaihtoon?
Farkut, neuletakki ja t-paita.

Onko suhteesi Suomeen muuttunut vaihdon aikana?
Ei varmaan mitenkään erityisesti. Oon aina pitänyt Suomesta ja arvostanut sitä maana.

mitä ootat tulevalt vuodelta ?
Oppimista itsestään ja tästä ympäröivästä maailmasta. Ja totta kai kaikkia hienoja ja unohtumattomia kokemuksia, uusia ystäviä, kansainvälistymistä (:D) jne.

paljon sun vaihto makso ?
Ihan lopullista hintaa en tiedä, mutta n. 7500 euroa kaikkine kuluineen on varmaan aika lähellä.

mitä ootit eniten jenkeissä ?
Hostperheen näkemistä ja kouluun pääsemistä.

mitään vinkkejä 13vee tytöylle joka haluais vaihtariks??? vaikks että mikä järjestö olis parhain näin nuorelle? minne päin mun kannattais lähtee? millä maksan kaiken???
Ihan noin nuorena ei pääse vielä minkään järjestön kautta, mutta sun kannattaa tutustua eri järjestöihin jo hyvissä ajoin niin löydät sen sinulle parhaiten sopivimman. Kohdemaitakin voi alkaa jo valitsemaan, en mä osaa mitään erityistä suositella. :D Ja koska oot vielä noin nuori, niin sullahan on aikaa kerätä rahaa! Alotat rahan keräämisen ja säästämisen nyt niin sulla on muutaman vuoden päästä mukava potti.

mitkä sun toive osavaltiot oli?
En laittanut hakupaketin osavaltiotoiveeseen mitään, olin valmis lähtemään minne vain.

mihin osavaltioihin et missään nimessä olis halunnu?
Utah olis ollut niitä viimeisimpiä vaihtoehtoja. Ei siinäkään osavaltiona mitään vikaa ole, pelottaa vaan ajatus siitä että yli puolet osavaltion asukkaista on mormoneja…

mitä asioita kaipaat suomesta eniten?
Perheen, kaverien ja sukulaisten lisäksi jääkiekkoa, koulua, hanavettä ja Real-ruisleipää.

ps. Muutamassa vastauksessa olin vähän ivallinen, älkää ottako kaikkea ihan tosissanne.

murskavoitto

Kysymyspostaus vs. Formspring- taisto oli aika murskaava, kysymyspostaus sai varmaan kaikki äänet. :D Joten kommenttiboksiin saa nyt laittaa kysymyksiä, kunhan pidätte maalaisjärjen mukananne. Mää en ala vastaamaan mihinkään alyttömyyksiin.

Oon muuten kipeenä, tai itseasiassa ollaan Aaronin kanssa kumpikin kipeinä. Raahattiin mun huoneeseen vierassänky että voidaan sairastaa yhdessä, mut toi toinen vaan nukkuu. Tylsää. Onneks hostdad lupas tulla tuomaan meille jossain vaiheessa kanakeittoa, nam!

Ja loppuun haluan vielä tehdän julkisen vastauksen eräälle innoittavalle anonyymille. Tässä anonyymin kommentti edelliseen postaukseen....

ja tässä mun vastaiskuni:

i gotta feeling that tonight's gonna be a good good night

Ihan ekana haluaisin kiittää kaikkia teitä ihania jotka olitte laittaneet mulle kommenttia tähän postaukseen. Ette arvaakkaan kuinka paljon mun sydäntä lämmitti lukea teidän tsemppejänne! Teidän ihanaisten iloksi ajattelinkin toteuttaa yhden lukijatoiveen, mutta kumman, sen päätätte te! Multa on pyydetty joko kysymyspostausta tai formspringiä, mutta kumman haluaisitte? Laittakaa kantanne kommenttiboksiin! :)

Ja nyt asiaan. Meillä oli siis viime viikolla koulussa spirit week, eli homecomingia edeltävä viikko. Joka päivälle oli jotain ohjelmaa ja erilaiset teemat pukeutumisen suhteen, perjantaina oli homecoming-kulkue ja myöhemmin viel tärkee homecoming-matsi (amerikkalaista jalkapalloa siis) ja koko homman kruunas lauantaina järjestetyt homecoming tanssiaiset! Voin kyl sanoo et tää spirit week tuli mun osalta ehkä parhaimpaan mahdolliseen aikaan, koska oon tän viikon aikana tutustunu moniin uusiin ihmisiin ja saanu paljon uusia kavereita.

Maanantaina meillä oli PJ day, eli kaikki oli pukeutunut pyjamiin. Se oli vähän plaah ja monet oli jättäny pukautumatta. Mulla itelläni oli päällä vaan semmonen löysä t-paita ja H&M:n vähän cheershortsien näköset shortsit.

Tiistaina oli sit jo paljon kivempi. Meillä oli teemana leffat ja minä pukeuduin muutaman muun seniortytön kanssa 101 dalmatialaiseks! Tää olin oikeesti ihan hullun hauska idea, onneks mua pyydettiin mukaan tohon "asuun". Koulun käytävillä näkyi meidän dalmatialaisten lisäks mm. Frodo, Batman, Edward ja Bella, James Bond ja Marilyn Monroe. Tiistaina mentiin koulun jälkeen dalmatialaisporukalla yhden Tiffanyn luo leipomaan, juoruilemaan ja katsomaan mitäs muutakaan kun 101 dalmatialaista.

Keskiviikkona oli tacky tourist day, mikä oli kans hauska. Ideana oli siis pukeutua mahdollisimman kliseiseks turistiks. Sukat ja sandaalit, kamerat, vyölaukut, havaji-paidat sun muut tuli kyl tutuiks. Myöhemmin illalla käytiin Aaronin, Rudyn, Cooperin, Travisin ja Julietin kanssa syömässä Smokey Bonesissa. Ah se ruoka oli niiiin hyvää, parasta ravintolasapuskaa mitä oon täällä ollessani syönyt. Paikan nimestäkin voitte jo päätellä et se on sellanen grillimesta. Siis ei mikään Riitan nakki-tyyppinen grilli, vaan semmonen kunnon pihvipaikka. Mä söin ceasarsalaattia ja grillattua kanaa ja jälkkäriks otettiin kaikki donitsit.

Smokey Bonesis oli tälläsiä boneismeiksi kutsuttuja "aforismeja" jokapaikassa. Nää oli aika hauskoi.

Perjantai oli future day, eli pukeuduttiin sen mukaan mitä uskoo itselleen tapahtuvan joskus tulevaisuudessa. Jotkut oli pukeutunut unelma-ammattinsa mukaisesti (löytyi mm. lääkäriä, juristia ja rekkamiestä), mut sit koulun käytävillä käveli myös suurperheen äitejä ja olympiavoittajia. Mää lainasin Ellenin prinsessa-tiaraa ja sanoin että musta tulee prinsessa! Perjantaina oli myös homecoming paraati, jossa mäkin olin mukana. Kävelin osana meidän kuolun lentopallojoukkuetta. Sit myöhemmin illalla oli viel homecoming game, joka me (kai) voitettiin, jee! Se oli mun eka jenkkufutis-matsi ja saattoi jäädä myös viimeiseks :D Se oli niin tylsää.

En tunne tästä kuvasta ketään :D Nappasin sen vaan kun noi piti hirveetä mekkalaa mun takana. Fiiliksel!

Lauantaina oli sit kauan odotettu homecoming dance! Senioreille se ei oo enää nii iso juttu kun muille, koska niillä on viel tänä vuonna edessään promit, mut sain kuitenkin houkuteltua meidän "jengin" (eli Aaronin, Cooperin, Rudyn, Travisin ja Julietin) mukaani. Aaron tosin sano et jos naapurin Ally (joka on palavasti rakastunut Aaroniin) tulee kahta metriä lähemmäs niin ne tanssiaset oli sit siinä. :D Mulla oli hirveä työ löytää kiva mekko homecomingia (ja Saran ja Jeremyn häitä) varten ja epäonnistuin siinä. Abercrombie&Fitchillä olis ollut yks ihana pitsimekko, mut sitä sai vaan mustana joten se ei käynyt. Päädyin sit laittamaan tän viime keväänä Suomesta ostamani Vilan mekon, joka löytyy varmaan jokatoisen suomalaisen kaapista. Mulla ei tosin oo ton väristä, mulla on semmonen puuterin/nuden värinen. Mekon kaveriks laitoin helmikorvikset ja helmirannekorun ja kiharsin vähän hiuksia. Ajattelin ettei homecomingiin tarvi panostaa niin paljoa, panostan enemmän sit promeihin.

Itse homecoming-juhla alkoi seitsemältä ja loppui yhdeltätoista. Me mentiin sinne joskus vähän jälkeen puol kahdeksan ja fiilis oli just lähtenyt nousuun. DJ soitti ihan ihme biisejä, mut ei se haitannut. Tanssittiin ihan kunnolla, oikeesti kaikki tanssi. Lähdettiin koululta vähän ennen yhtätoista ja mentiin yhden Brandonin luo after partyihin. Kaikki aina sanoo et after partyt on homecomingin/promin paras osa ja voin kyl allekirjoittaa, mulla oli ihan älyttömän hauskaa! :D Ajettiin porukan kanssa meille kotiin vasta joskus kolmen jälkeen yöllä, onneks matka ei ollu pitkä eikä tullut poliiseja vastaan. Meitä ei siinä vaiheessa vielä kuitenkaan väsyttänyt, joten otettiin vähä yöpalaa ja juomaa mukaan ja mentiin meidän naapuruston uima-altaalle. Sillon mulla oli ekaa kertaa sellanen fiilis kun olisin jossain jenkkileffassa tai -sarjassa kun vaan istuttiin ja pidettiin pienel porukalla parhaimmat kuteet päällämme. Aamuyöllä kömmittiin sit koko kööri meille nukkumaan (Jules ja minä mun huoneeseen, pojat levittäytyi Aaronin huoneeseen ja työhuoneen sohvalle). Tänään ollaan vaan laiskoteltu, eilinen vei ainakin multa voimat ihan kokonaan. :D Vielä pitäis kuitenkin jaksaa paistaa näille lettuja, hah.

Ja loppuun haluun kertoa teille että pojat on ihan tyhmiä. Kattokaa vaikka:

Tosta on ylläpidon (eli mun) valtuuksin muokattu pois muutama huono inside-läppä ja yks muuten vaan tyhmä kommentti (terveisiä velipojalle♥). Mut se ei silti poista sitä tosiasiaa että pojat on tyhmiä. Toivottavasti teillä on ymmärtäväisempiä kavereita ja isoveljiä.

PS. Kysymyspostaus vai Formspring?

triviaa

Kuvitelkaa etta taa postaus ilmestyi eilen. :D Mulla ja bloggerilla oli yhteistyoonglemia, taa ei suostunut julkaisemaan mun postausta eilen kun taa olis ollu ajankohtainen. Tassa on nyt kuitenkin 31 enemman tai vahemman randomia juttua liittyen mun taalla olemiseen, naiden kulttuuriin, Suomen ja jenkkien eroihin jne. Enjoy! ;) Vastaan edellisen postauksen kommentteihin paremmalla ajalla, oon nyt koulussa....

1.  Tää ei varsinaisesti liity mitenkään täällä oloon, mut tällä on hyvä alottaa: Oon älyttömän huono tämmösissä listauksissa.

2. Jokaisella koululla on omat värit ja oma maskotti, jotka on kauhean isossa asemassa koulussa. Meidän koulun värit on violetti ja kulta ja maskottina on karhu. Violetti on vähän lame, eikä karhukaan oikeen sytytä.

3. Nää ei tiennyt et Angry Birds on suomalainen juttu. :-( Alan huutamaan jouluna jos nää kehtaa väittää et Joulupukki asuu pohjoisnavalla.

4. Koululiikunnassa ja koulun urheilujoukkueiden treeneissä pitää aina pitää koulun urheiluasua (eli t-paitaa jossa lukee meidän koulun nimi ja niiden kaverina säädyllisen pitkiä shortseja).

5. Oon yllättynyt kuinka vähän täällä on niitä älyttömän isoja ihmisiä. Ylipainoisia on paljon, mut sairaalloisen ylipainoisia on vähemmän kun luulin. Mut enhän mä olekkaan missään Texasissa....

6. Tiedätte varmaan kun Suomessa myydään kermavaahtoa sellasessa partavaahtopurkin näköisessä pakkauksessa...? Täällä pistettiin heti paremmaks pahemmaks, sillä täällä myydään juustoa sellasessa pakkauksessa. :D Hyi hitto.

7. Floridassa puhutaan ihan sikana espanjaa. Espanja on täällä varmaan yhtä yleistä kun ruotsi Tammisaaressa.

8. Ripsarit myydään semmosissa samanlaisissa pakkauksissa miten Suomessa myydään esimerkiks hammasharjoja. (Hieno selitys, toivottavasti tajusitte.)

9. Täällä olis ihan kauhistus jos joku oppilas kutsuis opettajaa etunimellä. Suomessa on ihan normaalia sanoa tunnilla tehtäviä tehdessä vaikka et "hei Kari, voitko tulla neuvomaan?" ja sit opettaja tulee. Mut ei, täällä pitää puhutella Mr./Mrs./Ms. Thompsoniks.

10. Täällä ihmiset on (valitettavasti) jakautunu tosi selvästi rikkaisiin ja "köyhiin" kasteihin. On myös aika yleistä et latinot hengaa keskenään, aasialaiset keskenään jne. Onneks on muutamia poikkeuksia jotka vahvistaa säännön.

11. Kaikki tietää varmaan sen tunteen kun näkee jonkun ihanan vaatteen kaupassa ja sit alkaa pläräämään kokoja läpi ihan vaan huomatakseen et ne on kaikki jotain L-XL kokoja? No täällä ei oo sitä ongelmaa, sillä musta ainakin tuntuu siltä et pienimpiä kokoja on aina poikkeuksetta jäljellä. En valita. ;)

12. Täällä lähes kaikki hinnat on aina ilmotettu verottomina, eli jos hintalapussa lukee hintana vaikka 5 dollaria niin siihen pitää vielä laskee mukaan verot. Mitä suurempi hinta, sitä suurempi vero.

13. Walmartissa näkee usein niitä perus people of Walmart-ihmisiä. Valitettavasti. :D

14. Täällä on tuotteilla vähän "omaperäisempiä" nimiä kun kotopuolessa. Walmartissa (....) myydään margariinia mm. tuotenimillä I can't believe it's not butter! ja "Wow! I totally thought this was butter!" Vähän erimaata kun Oivariini ja Flora.

15. Nyt tulee huono, mut en keksi muutakaan: Täällä ei oo arvosanoja 4-10 vaan kirjainarvosanat A-F. A on paras ja siihen vaaditaan 90-100% tehtävistä oikein, B:hen vaaditaan 89-80% oikein jne. Mulla on komea A-rivistö kerättynä ;)

16. Tää on nyt mun oma mielipide eikä mikään yleinen fakta, mut mun mielestä täällä on myynnissä ihan sikana kaikkia mauttomia vaatteita. Ollaan metsästetty mulle homecoming-mekkoa ja täällä on tarjolla kaikkia ihan kamalia leopardi- tai tiikerikuvioituja blingblinghärpäkkeitä tai sit vaan muuten mauttoman ja halvan näkösiä mekkoja. En uskalla edes ajatella minkälainen työ on löytää mua miellyttävä mekko promeihin....

17. Multa on kysytty koulussa että onks Suomi Mainessa (eli yhdes jenkkien osavaltiossa) ja sit kerran kysyttiin et onks Suomi lähellä Afrikkaa.

18. Vesijohtovesi maistuu täällä ihan hirveältä, ihan kun jotain kemikaalia jois. Onneks meillä on aina pullovettä jääkaapissa, vaikka ei sekään maistu niin hyvältä ja luonnolliselta kuin hanavesi kotona Suomessa.

19. Täällä on ihan normipäivää et muksut (ja vähän vanhemmatkin ihmiset) syö aamupalaks kaikenmaailman sokeripommeja joiden ne luulee olevan terveellisiä. Kaupassa esimerkiks mansikkahilloa mainostettiin kauhean terveellisenä, mut kun vähän vilkasi tuoteselostetta niin huomas ettei se ollut mitään muuta kun sokeria.

20. Tää nyt tuskin tulee kenellekkään yllätyksenä, mut suurin osa ihmisistä täällä ei osaa sijottaa maita edes oikeisiin maanosiin. Hyvä jos nää on ikinä kuullutkaan mistään Angolasta tai Latviasta.

21. En oo nähnyt täällä vielä yhtään hot dog-kärryä tai mitään muuta vastaavaa. Sääli!

22. Täällä viedään kahvit joka paikkaan mukaan. Kun hostit lähtee/tulee töistä, niin niillä on semmoset termosmukit kahvia mukanaan. Sama Aaronilla, koulumatkaa varten sen pitää saada kahvi. En vaan ymmärrä miksei ne voi juoda sitä kahvia kotona? :D

23. Tuntuu et meillä on koulusta kokoajan vapaata. Syyskuussakin meillä on vaan yks kokonainen viiden päivän kouluviikkoa, koska täällä on kaikkia juhlapäiviä tai muita lomapäiviä.

24. Kirkko ja uskonto on aika iso osa tätä kulttuuria täällä ja ne järjestää paljon tapahtumia nuorille ja musta tuntuu et tääl nuoret on paljon avoimemmin uskovaisia kun esimerkiks Suomessa. Mun hostit ei kyllä oo oikein uskonnollista väkeä (mikä sopii mulle paremmin kun nenä päähän), ei olla käyty kertaakaan kirkossa tai mitään. Ehkä jouluna?

25. Florida on tunnettu appelsineistään ja ne on täällä tosi hyviä. Eikä me ikinä osteta appelsiinejä kaupasta, mennään aina semmoselle kerää itse-tilalle.

26. Täällä kokeet, testit, pistarit, sanakokeet, kotitehtävät, esseet ja esitelmät on kaikki samanarvoisia arvosanaan nähden. Ainoastaan vuoden lopussa pidettävät vähän suuremmat kokeet vaikuttaa enemmän päättöarvosanaan.

27. Oon vieläkin vähän ulalla näistä mittasuhteista. Siis maileista ja paunoista ja tuumista..... Olis vaan kilometrit, kilot ja sentit niin elämä ois helppoo. :D

28. Kun menee ravintolaan ja tilaa annoksensa, niin tosi usein kysytään et haluatko siihen mukaan mac and cheeseä. Musta tuntuu et kaikki täällä tykkää siitä ihan sikana ja se on tyyliin kaikkien lempiruokaa. :D Onhan se ihan hyvää, mut oon syöny parempiakin ruokia.

29. Orlandos, Florida Mall-ostoskeskuksessa on M&M's-karkeille pyhitetty kauppa, M&M's World. En oo vielä käynyt siellä, mut mennään sinne viimestään Halloween-ostoksille. Siellä on kuulemma niin suuri valikoima erilaisia M&M's-karkkeja et en osaa ees kuvitella.

30. Mun mielestä suurin osa hedelmäkarkeista on pahoja täällä, ne maistuu jotenkin liian teollisilta. Tosin yhdet Paavo Pesusieni-karkit on hyviä, mut niitä myydään aika pienissä paketeissa. (Ihme, koska yleensä täällä on karkit myydään vähintään viiden paunan säkeissä.) Suklaapatukkavalikoimat on tosin laajemmat kun Suomessa.

31. Oon ollut täällä 1 kuukauden, eli reilut 4 viikkoa, eli 31 päivää, eli 774 tuntia, eli 44640 minuuttia, eli 2678400 sekuntia. Kai.